Se rumpusoolo taisi olla rauhallisen konsertin suurin yllätys. Olavi Louhivuori räjäytti rumpuintronsa käyntiin kuin ilotulituksen. Se sykki, se vaihtoi tahtia, se kiihtyi ja pysähtyi yllättäen. Se lähti uudelleen liikkeelle käsittämättömän monikerroksisena rytmikudoksena. Se oli vapaudenjulistus tai huuto: Näin soitan minä! Ei minua, eikä ketään voi alistaa toisen sanelemaan tahtiin!
Joona Toivanen vuokrasi hulppean studion ja kokeili uutta tapaa tehdä musiikkia — levynjulkistuksessa koettiin yllätys
Rumpusoolo oli kuin vapaudenjulistus: Ketään ei voi alistaa toisen tahtiin, kirjoittaa Katri Kallionpää.