Lenita Airisto sanoo tuoreessa muistelma­teoksessa, että Spede Pasanen yritti raiskata hänet vuonna 1991

#Metoo tempaisi mukaansa myös Lenita Airiston ja nyt hän antaa palaa.

Pysäytyskuva Lenita Airiston vuonna 1991 juontamasta 7. hetki -keskusteluohjelmasta, jossa oli vieraana ohjaaja Spede Pasanen.

7.3. 0:01

Muistelmat

Lenita Airisto: Noitanaisen ilosanoma. Puolustaudu, taistele, voita. Bazar. 303 s.

Lenita Airisto täytti kahdeksankymmentä vuotta itsenäisyyden juhlavuonna 2017, ja tein hänestä haastattelun HS:n Kuukausiliitteeseen. Siinä käsiteltiin muistelmakirjaa Elämäni ja isänmaani.

Kirja oli niin paksu ja perusteellinen, että oletin sen jäävän Airiston viimeisiksi muistelmiksi. Olin väärässä. Tänään julkistetaan muistelmateos Noitanaisen ilosanoma.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan presidentti Sauli Niinistö sanoi ”naamiot on riisuttu” ja samaa voi sanoa Lenita Airiston kirjasta. Airisto paljastaa nyt sen, mitä jäi ennen kertomatta.

Vain muutama kuukausi edellisen kirjan ilmestymisen jälkeen maailmalla syntyi #metoo-liike, joka ryhtyi puolustamaan naisten oikeuksia uudella tavalla. Naiset kertoivat julkisesti seksuaalisesta häirinnästä tai hyväksi käytöstä, jota tunnetut miehet olivat harjoittaneet.

Liike tempaisi mukaansa myös Airiston. Hän seurasi keskustelua, pani ylös tapahtumia ja puheenvuoroja ja ryhtyi miettimään pitkää uraansa, jonka hän oli tehnyt miesten maailmassa.

Vaikka Airisto oli antanut satoja haastatteluja, kirjoittanut yhdeksän kirjaa ja oli tunnettu suorapuheisuudestaan, hänen piti kysyä itseltään: Onko kerrottava vielä enemmän?

Airisto päätti antaa palaa. Hän kertoo nyt, millaista häirintää ja kiusaamista on itse kokenut. Hänellä on esimerkkejä myös työtovereidensa saamasta huonosta kohtelusta.

Monen miehen housut saattavat tutista mutta turhaan. Airisto käsittelee hankaliakin tapauksia hienovaraisesti paitsi yhtä. Sen hän kertoo nimellä ja tarkasti.

”Nyt on aika tuoda asia julki. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan”, Airisto perustelee.

Airisto kertoo, että Spede Pasanen olisi yrittänyt raiskata hänet toimistossaan vuonna 1991.

Airisto ja Pasanen olivat keskellä päivää palaverissa valmistelemassa yhteistä televisioesiintymistä, kun Pasanen kävi Airiston mukaan yllättäen naisen kimppuun. Airisto onnistui torjumaan yrityksen iskulla arkaan paikkaan.

Raiskausyrityksen kuvaus päättyy Airiston lausumaan: ”Etpäs kusipää onnistunut.”

Heti väitetyn raiskausyrityksen jälkeen Airisto kertoi siitä läheisille ystävilleen ja järkyttyi reaktioista. Ystävät nimittäin ihmettelivät Airiston tietämättömyyttä. Oli viihdemaailmassa ja elokuvapiireissä julkinen salaisuus, että Spede Pasanen käyttäytyi kuvatulla tavalla.

Pasanen kuoli 71-vuotiaana kesken golfkierroksen sairauskohtaukseen vuonna 2001, joten häneltä ei voi kysyä kommenttia Airiston kertomukseen.

Pasasen ystäviä ja työtovereita on paljon elossa. Seuraavina viikkoina nähdään ja kuullaan, mitä he sanovat. Epäilemättä Airiston kertomus tulee ”ravistelemaan elokuvapiirejä”, kuten viime vuosina on ollut tapana kirjoittaa #metoo-liikkeen paljastuksista.

Lenita Airisto ja Marimekko-asuja Muoti- ja matkailushow'ssa Kaliforniassa. – Kirjan kuvitusta.

Pääosa Lenita Airiston kirjasta on tuttua asiaa hänen aikaisemmista teoksistaan: politiikkaa, liike-elämää, muotia, mediaa, kaikkea sitä, jossa hän on ollut mukana lähes seitsemänkymmentä vuotta. Julkisuus alkoi valinnasta Suomen Neidoksi vuonna 1954.

Airistolla on taito ryydittää vanhoja tarinoitaan.

Pelkät sanat eivät hänelle riitä. Kirja on somistettu värikkäillä kuvilla, joista useimmissa Airisto on itse mukana. Miten kamera rakastaakaan häntä.

Airisto on tutustunut satoihin merkittäviin naisiin maailmalla ja esittelee heitä. Suomalaisista mukaan ovat päässeet muiden muassa Ella Eronen, Armi Ratia, Vuokko Nurmesniemi, Satu Tiivola, Kyllikki Forssell ja Jutta Zilliacus.

Lenita Airisto Christine Lagarden kanssa vuonna 2001. Lagarde on nykyään Euroopan keskuspankin pääjohtaja. – Kirjan kuvitusta.

Ikätovereista Airiston on helppo kirjoittaa sympaattisesti. Kannustava Airisto on myös nuoria naisia kohtaan.

Suorastaan tunteelliseksi Airisto heittäytyy pohtiessaan suomalaisen naisen aseman kehitystä kohti tasa-arvoa. Hän on aitiopaikalta voinut seurata naisten nousua ja raportoida siitä.

”Tämä kehitys on antanut elämälleni tarkoituksen ja minulle naisena merkityksen”, Airisto tunnustaa ja yllyttää naisia pitämään yhtä.

Ei ole yllätys, että siteerausten joukosta löytyy myös alan klassikko, Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Madeleine Albrightin sanoma: ”Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat