Kun ihmiskunnan historian vaarallisin päivä oli ohi, pääuutissivun valtasivat pian muut aiheet

Lokakuussa 1962 neuvostoalukset lähestyivät amerikkalaisten julistamaa saartorajaa. Ohjukset odottivat laukaisuvalmiina.

5.3. 2:00 | Päivitetty 5.3. 13:23

Lokakuun lopulla 1962 maailma pidätti henkeä. Tuolloin elettiin Kuuban kriisin ratkaisuhetkiä. Kriisi oli kärjistynyt kahden suurvallan väliseksi sanasodaksi sen jälkeen, kun Kuuban yli lentänyt yhdysvaltalainen U2-vakoilukone oli ottanut kuvia saarella olevista ohjuksista.

Ne olivat Neuvostoliiton maahan lähettämiä keskipitkän matkan ohjuksia, jotka pystyvät kuljettamaan ydinkärkiä. Neuvostoliiton johtajalla Nikita Hruštšovilla oli nyt ydinaseita, joilla yltäisi Yhdysvaltain suurkaupunkeihin.

Hermopainetta ei vähentänyt se, että Yhdysvalloilla oli valmiina Turkissa omat ohjuksensa, ja ne lentäisivät Neuvostoliiton keskeisiin asutuskeskuksiin minuuteissa.

Muun muassa filosofi Bertrand Russell julisti kriisin johtavan ihmiskunnan tuhoon.

24. lokakuuta 1962 presidentti Kennedy allekirjoitti asiakirjan, jolla Kuuba asetettiin merisaartoon.

Valkoisessa talossa tunnelmat olivat kireät. Floridaan oli keskitetty noin 100 000 amerikkalaissotilasta, jotka olivat valmiina hyökkäämään. Presidentti John Kennedyn johtamissa neuvotteluissa monet kannattivatkin voimakasta iskua Kuubaan ja laajemminkin Neuvostoliittoa vastaan.

Kennedy päätyi kuitenkin ottamaan aikalisän.

Seuraavina päivinä Hesari otsikoi:

”USA julisti Kuuban saartoon”

”Neljä neuvostoalusta höyryää kohti saartorengasta”

”H. ehdottaa huippukokousta”

”Kennedy torjui NL:n ehdotuksen ’ohjusvaihtokaupasta’”

”Yhdysvallat harkitsee lisätoimenpiteitä: Kuuban ohjustukikohtien tuhoamista väläytellään”

Kriisin huippukohta saavutettiin 27. lokakuuta. Silloin amerikkalainen U-2-vakoilukone ammuttiin alas Kuuban ilmatilassa, ja Neuvostoliiton alukset lähestyivät saartorajaa. Lisäksi Moskovaan oli tullut tieto Siperiaan tunkeutuneesta toisesta vakoilukoneesta.

Oli ihmiskunnan historian vaarallisin päivä.

Järki kuitenkin voitti. YK:ssa käytyjen neuvottelujen lisäksi kriisin osapuolet olivat etsineet kiistaan diplomaattista ratkaisua salassa, ja lopulta Kennedy hyväksyi Hruštšovin tarjouksen, joka vahvistettiin julkisesti myöhemmin.

”Yleinen huojennus seurannut Kuuban kriisin laukeamista”, Hesari uutisoi 30. lokakuuta.

Pian pääuutissivun valtasivat muut aiheet.

Historiankirjoissa 27. päivä kuitenkin säilyi ”ihmiskunnan vaarallisimpana”.

Sopimuksen mukaisesti maat luopuivat toistensa lähialueilla sijaitsevista ohjuksista, ja Yhdysvallat sitoutui olemaan miehittämättä Kuubaa ilman suoraa provokaatiota.

Ydinsodan ehkäisemiseksi johtajien välille perustettiin kuuma linja.

HS Aikakoneessa voit itsekin tehdä huimia löytöretkiä historiaan. Palvelussa on haettavana Helsingin Sanomien ja Päivälehden paperilehdet vuosilta 1889-1997.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat