Jarkko Sipilä esiintyi tuimailmeisenä toimittajana, mutta hän oli pohjattoman hyväntahtoinen ihminen, joka nautti saadessaan toiset iloisiksi

Toimittaja ja kirjailija Jarkko Sipilä piti työssään kiinni periaatteesta, että yleisöltä ei saa perusteettomasti salata tietoa.

Jarkko Sipilä

9.3. 11:01

Rikostoimittaja ja kirjailija Jarkko ”Jara” Sipilä kuoli 7. maaliskuuta 2022 Helsingissä äkillisen sairauskohtauksen seurauksena. Hän oli syntynyt 15. huhtikuuta 1964 Helsingissä.

Sipilä pääsi ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1983 yhdessä tulevan vaimonsa Heidin kanssa. Hän aikoi seurata isänsä jalanjälkiä diplomi-insinööriksi, mutta rakennustekniikan opinnot Polilla keskeytyivät, kun hän pääsi Helsingin Sanomien toimittajakouluun.

Kurssin päätyttyä vuoden 1990 lopussa Sipilä aloitti työnsä Helsingin Sanomien kolmihenkisessä rikos- ja oikeustoimituksessa eli ”rötöskopissa” yhdessä Harri Nykäsen ja Susanna Reinbothin kanssa. Lopun elämäänsä hän viettikin rikosten parissa.

Toimittajan työn ja Nykäsen esimerkin innostama Sipilä alkoi kirjoittaa dekkareita. Hänen esikoisromaaninsa Koukku julkaistiin vuonna 1996. Samana vuonna hän siirtyi rikostoimittajaksi MTV:n uutisiin.

Sipilä oli tuottelias kirjailija, ja alun rauhallisen tahdin jälkeen kirjoja alkoi ilmestyä kerran vuodessa.

Sipilän dekkareiden tunnetuin hahmo on Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Kari Takamäki.

Keskinäisenä vitsinään Sipilä ja Nykänen viittasivat kirjoissaan toistensa luomiin hahmoihin. Takamäki vilahteli Nykäsen romaaneissa ja Nykäsen luoma rikoskomisario Ariel Kafka Sipilän romaaneissa. Moni Sipilän ystävistäkin pääsi hahmoksi dekkareihin.

Rikostoimittajan työssä hankittu asiantuntemus näkyi Sipilän dekkareissa. Niistä saa tarkan kuvan suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta.

Poliisityöstä kirjat kertovat niin realistisesti, että eräs lainvartija tokaisi kerran poliisikunnan odottavan hänen kirjojaan kauhulla. Koskaan ei tiennyt, mikä poliisin metodi tällä kertaa paljastuisi rosvoille.

Dekkareiden menestys olisi tarjonnut Sipilälle mahdollisuuden keskittyä yhteen uraan ja jättäytyä pois päivätyöstään toimittajana. Tätä hän ei halunnut tehdä; niin kirjailijan kuin toimittajankin työt olivat hänen intohimonsa.

Toimittajan työ vie poliisiasemille, oikeussaleihin ja baareihin, mutta on aina kiinni tosiasioissa, kun taas kirjailijana Sipilä pääsi itse luomaan tarinat. Uutistyö tarjosi hänelle loputtomasti ideoita ja tosielämän anekdootteja kirjoja varten.

Kahdenkymmenenyhden Takamäki-dekkarin lisäksi hän on kirjoittanut myös muita rikosteemaisia kirjoja kuten pääkaupungin rikoshistoriaa esittelevän Helsingin pimeä puoli -kirjan, jonka tarinoita hän kertoi Aleksanterinkadun rikoskävelyillä. Hän myös toimitti rikollisten elämäkertoja sekä kirjoitti pari tv-sarjaa, useita radiokuunnelmia ja novelleja.

Sipilä toimi Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtajana 16 vuotta putkeen vuodesta 1999. Kymmenkunta viimeistä vuotta jokainen puheenjohtajavalinta päättyi Sipilän sanoihin, että tämä on sitten ehdottomasti viimeinen vuosi.

Työssään Sipilä piti kiinni periaatteesta, että yleisöltä ei saa perusteettomasti salata tietoa. Hän kyseenalaisti viranomaisten salailupäätöksiä viemällä niitä tarvittaessa hallinto-oikeuksiin, hyvällä menestyksellä.

Vuodesta 2014 Sipilä toimitti kollegansa Pekka Lehtisen kanssa Vinkkimiehet-ohjelmaa, joka sittemmin laajeni Rikospaikaksi. Miesten tunnusmerkiksi tulivat mustat aurinkolasit ja tuima ilme.

Ilme ei olisi voinut vähemmän kuvata Sipilän luonnetta. Hänet tunnettiin pohjattoman hyväntahtoisena, huumorintajuisena ja auttavaisena ihmisenä, jonka puoleen saattoi kääntyä niin ammatillisissa kuin yksityiselämän ongelmissa.

Sipilä oli innostunut urheilusta. Nuoruudessaan hän harrasti muun muassa koripalloa ja käsipalloa. Pojan jääkiekkoharrastus vei hänet myös valmentajan ja joukkueenjohtajan hommiin yli vuosikymmeneksi. Perheen matkakohteet taas valittiin kaupungissa tarjolla olevien kovatasoisten urheilutapahtumien perusteella.

Sipilä oli isä kolmelle nyt jo aikuiselle lapselle. Lapsilleen hän opetti, että asioilla on aina tapana järjestyä. Hän arvosti hyvin korkealle yhteistä aikaa perheen ja ystävien kanssa ja nautti eniten siitä, että sai ympärillään olevat ihmiset iloisiksi.

Sipilä eli aidosti hetkessä eikä jättänyt asioita huomiseen. Siitä kaikki hänet tunteneet voivat olla onnellisia.

Kirjoittajat ovat Jarkko Sipilän tytär sekä ystävä ja kollega.

Oikaisu 9.3. kello 11:57: Jarkko Sipilä oli syntynyt huhtikuussa 1964, ei helmikuussa 1964, kuten aiemmin virheellisesti kerrottiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat