”Välillä tuntuu kuin eläisi jossain unessa” – Muusikko Antti Autio kärsii pahasta ilmasto­ahdistuksesta, ja se oli päättää hänen uransa

Kolmannen sooloalbuminsa julkaissut Antti Autio on miettinyt, mitä järkeä on tehdä musiikkia, kun käsillä on kuudes sukupuuttoaalto.

Antti Autiolla on aiemmin ollut tapana jäädä nysväämään kappaleidensa kanssa, mutta nyt Autio otti käyttöönsä pari vuotta sitten keksimänsä alter egon, Antti-enon, joka saa ronskisti asioita aikaan.

14.3. 16:00 | Päivitetty 14.3. 16:26

Miksei lähijunissa ole makuupaikkoja? Niillä kivuista kärsivä ihminen voisi hetken levätä.

Muun muassa tätä laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Antti Autio, 31, on miettinyt viime aikoina.

Harjoitukset Teatteri Takomolla Helsingin Punavuoressa ovat juuri päättyneet. Julia Lappalaisen ja Ella Mettäsen kirjoittama Kipeä esitys saa ensi-iltansa 17. maaliskuuta ja se käsittelee kroonista kipua. Autio sekä näyttelee että esittää näytelmää varten säveltämäänsä musiikkia.

Käsikirjoittajat haastattelivat näytelmää varten kymmeniä kipukroonikkoja, ja Autio hyödynsi haastatteluja myös musiikkia tehdessään. Hänellä ei ole kroonisesta kivusta omaa kokemusta, mutta mielen kipu on tullut tutuksi, hän sanoo, kun istumme treenien jälkeen läheisessä tyhjässä kuppilassa, jossa soi Curtis Mayfieldin Move On Up aivan liian kovalla.

Mielen kipu on myös yksi teema Aution uusimmalla levyllä Kaikki talot huojuu.

Mayfieldin yltiöpositiivisen tsemppibiisin soiminen taustalla on kuin kohtaus draamasarjasta, kun Autio samalla kertoo olleensa hyvin syvissä vesissä pari vuotta sitten. ”Oli sellainen elämänkriisi. Aika klassinen”, hän sanoo.

Sitten kriisin päälle iski pandemia. Kesän 2020 piti olla tasaisesti suosiotaan kasvattaneelle Autiolle kaikkien aikojen festarikesä, mutta yhtäkkiä loppuivat työt ja rahat.

Autio pohti musiikin tekemisen lopettamista: Mitä merkitystä on musiikilla, kun käsillä on kuudes sukupuuttoaalto?

Kallion lukiossa opiskelussa oli ahdistavia piirteitä, jotka ovat jääneet vaivaamaan Antti Autiota.

Autio sanoo päätyneensä tekemään asioita, jotka ovat tulleet tutuksi jo lapsuudenkodissa. Hänen isänsä on näyttelijä Risto Autio, joka tunnetaan esimerkiksi Kotikatu-sarjasta. Äiti on puolestaan lastentarhanopettaja ja kuvataideterapeutti. Autiolla on viisi sisarusta, joista hän varttui kolmen isosiskon kanssa, jotka kaikki soittivat jotain soitinta.

Aution soittimeksi valikoitui kontrabasso. Teini-ikäisenä Autio päätti kuitenkin lopettaa “kontrabasson kanssa pelleilyn”, kun klassisen musiikin maailma alkoi tuntua turhan raskaalta. ”Tiesin, että ei minusta mitään kontrabasistia tule.”

Autio vaihtoi kitaraan, opiskeli soitinta itsekseen. Monet ovat sittemmin sanoneet, että Aution soitossa kuuluvat vahvat bassolinjat.

Kulttuurikodin kasvatin tie kulki Kallion lukioon. Siellä opiskelussa oli kuitenkin ahdistavia piirteitä, jotka ovat jääneet vaivaamaan.

”Mua kohdeltiin siellä oikein hyvin ja kannustettiin musiikin pariin, mutta kaikkia ei tosiaan kannustettu. Ja puhun nimenomaan opettajista ja auktoriteeteista. Se tuntui aika paskalta.”

Lukion jälkeen Autio opiskeli Tampereen yliopistossa näyttelijäksi. Hän oli vuonna 2013 mukana perustamassa muun muassa ilmastoteemoja ja Itämeren tilaa käsitellyttä Meriteatteria.

Kaikki talot huojuu on Aution kolmas soololevy, jota ovat edeltäneet Pihalla tuulee taas (2019) ja Minä tuon mukanani sateet (2017).

Uusi levy oli lähellä jäädä tekemättä, mutta vuodenvaihteessa 2021 levy-yhtiön Esa Tontti ehdotti Autiolle viikon residenssimatkaa Hailuotoon.

Residenssissä tuntui ahdistavalta. Paineet olivat kovat. Jotain oli pakko saada aikaan.

Lopulta syntyikin pari laulua, ja ne päätyivät levylle liki sellaisinaan.

Virta jäi päälle ja residenssijaksonkin jälkeen lauluja syntyi yhdeltä istumalta.

Autio teki levyn nopeammin kuin yhdenkään aiemmista. Kitaravetoinen folk sai tuekseen jousisovituksia.

Uusi levy kertoo niin henkilökohtaisesta kuin yhteiskunnan huojumisesta.

”Mun mieli on huojuva, mutta myös maailmantilanne on. Levy kertoo siitä, millaista on elää siinä huojuvassa maailmassa.”

Autio kärsii ilmastoahdistuksesta, jota korona on pahentanut entisestään. ”Ensin ajattelin, että jes, päästöt vähenevät. Aika nopeasti alkoi tulla tietoa, että korona vain hidastaa ilmastotoimia.”

”Välillä tuntuu kuin eläisi jossain unessa. Korona paljasti, että yksi virus voi horjuttaa koko systeemiä ja sulkea kaiken”, Autio sanoo.

Vuonna 2021 julkaistu laaja kansainvälinen kyselytutkimus kertoo nuorten 16–25-vuotiaiden ihmisten tuntemasta suuresta ilmastoahdistuksesta joka puolella maailmaa. Noin kymmenestätuhannesta vastaajasta 75 prosenttia sanoi ajattelevansa, että ”tulevaisuus on pelottava”. Suomalaisnuorista 43 prosenttia allekirjoitti väitteen, jonka mukaan ”ihmiskunta on tuhoon tuomittu”.

Lue lisää: Laaja tutkimus kertoo syvästä ilmasto­ahdistuksesta: Lähes puolet suomalais­nuorista epäröi lasten hankkimista ja ajattelee hallituksen valehtelevan

Autiosta on huojentavaa, että alkuvuodesta julkaistussa ilmastopaneeli IPCC:n uusimmassa ilmastoraportissa mainittiin ensimmäistä kertaa, että ilmastonmuutos on myös mielenterveyteen vaikuttava asia. Aution mielestä ilmastoahdistuksesta ja sen vaikutuksista ei ole puhuttu riittävästi.

”Koen, että muhun se vaikuttaa tosi paljon. Välillä tuntuu kuin eläisi jossain unessa. Korona paljasti, että yksi virus voi horjuttaa koko systeemiä ja sulkea kaiken.”

Yksi viime vuosien ilmiöistä on entisestään korostunut terapiamyönteisyys. Terapiapuhetta on näkynyt jopa bussipysäkkien mainostauluilla.

Terapiamyönteisyys on Autiosta hieno juttu, mutta hänestä myös tuntuu, että yhteiskunnan laajemmassa kontekstissa se jää vain puheen tasolle.

”Suorituskeskeisyyttä korostava self help -maailma on myös omiaan peittämään näitä aiheita.”

Aution mielestä on ongelmallista, että ihmisiä kannustetaan terapiapalveluihin, mutta samaan aikaan on huutava pula resursseista. Monet luovuttavat terapian suhteen, kun eivät löydä terapeuttia. ”Pelkään, että asiasta tulee luokkakysymys. Terapia maksaa ja apua on raskasta hakea. Pahoin pelkään, että terapiapalveluiden ulkopuolelle jäävät useasti ne, jotka sitä todella paljon ansaitsisivat ja tarvitsisivat.”

Meriteatterin perustajajäsen, teatteriohjaaja Anni Mikkelsson, sanoo Aution olevan näyttelijä, jossa yhdistyy niin synkkä syvyys kuin taito tehdä kevyesti. Mikkelssonin mukaan Autio pohtii paljon representaatiokysymyksiä sekä työtapojen etiikkaa.

Suomessa Olavi Uusivirran ja Elias Gouldin kaltaiset artistit ovat onnistuneet yhdistämään niin muusikon kuin näyttelijän uran. Autio kuitenkin sanoo, että samanaikaisesti hän ei voi keskittyä molempiin. Jos hän on teatteriproduktiossa, muusikkopuoli hänessä tulee helposti mustasukkaiseksi, ja päinvastoin.

Musiikin Autio näkee omaehtoisempana alueena, kun teatterissa korostuu yhteistyö ja sosiaalisuus.

Mutta se sama piirre molemmissa on, että esityspäivät menevät pilalle. Autio jännittää esiintymistä paljon eikä aina pääse jännityksestä yli.

”Jännitystä voi käyttää myös hyödyksi, mutta on se vaikeaa. Seuraavana päivänä sitten usein hävettää ja miettii, että miksi tätä oikein tekee. Jokin siinä tietysti kiehtoo, jotain nautintoa siitä saa.”

Autio päätti lopulta jatkaa musiikin tekemistä kriisien keskellä, koska sen avulla jaksaa paremmin kaoottisessa maailmassa. Autio uskoo joukkovoimaan. Myös musiikilla luodaan yhteisöjä.

”Omissakin ystävissä on ilmastoaktivisteja, jotka luovat jos nyt ei toivoa, niin ainakin voimaa.”

Uuden levyn kappale Raili syntyi jo edesmenneen isoäidin viimeisistä sanoista, joista on tullut Autiolle voimalause.

”Hän sanoi, että olkaa rohkeita.”

Antti Autio

  • Syntynyt vuonna 1990.

  • Valmistunut Tampereen yliopistosta teatterityön maisteriksi vuonna 2016.

  • Ollut mukana perustamassa Meriteatteria.

  • Julkaissut kolme sooloalbumia.

  • Aution yhtyeessä soittavat hänen lisäkseen Ella Rosenlund (viulu, laulu), Joel Parvamo (sähkökitara), Jussi Liukkonen (basso) ja Joska Saarinen (rummut).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat