Suomalaisen tv-yleisön digiloikasta on kiittäminen keihäänheittäjä Tero Pitkämäkeä, sanoo Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun

Jotta näki keihään finaalin Osakan MM-kisoissa 2007, oli pakko hankkia digiboksi. ”Ja niinpä suomalaiset hankkivat sen. Annan siirtymästä kyllä isot krediitit Pitkämäelle”, Lena Brun sanoo nauraen.

”Tämä on aika kiva vaihe elämässä”, 60 vuotta täyttävä Lena Brun sanoo. ”On jo kokenut kaikenlaista, ehkä jotain oppinutkin. Voi jakaa hyvää eteenpäin. Ja ihan muutama viikko sitten kuulin, että musta tulee isoäiti. Ajatukset ovat paljon palanneet siihen, kun itsestä tuli äiti.” Lauttasaarelainen Brun kuvattiin Vattuniemen kärjessä.

17.3. 2:00

Suomalainen katsoo televisiota keskimäärin reilut kolme tuntia vuorokaudessa, selviää televisionkatselu- ja radionkuuntelumittauksia tekevän Finnpanelin tuoreista tilastoista.

Kuinka keskimääräinen tv-katsoja olet itse, Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun?

”Katson ehkä vähän vähemmän kuin keskimääräinen katsoja. Mutta katseluaikaa olisi hyvä tarkastella ikäryhmien mukaan, se korreloi niin nätisti iän kanssa.”

Siis: mitä nuorempi ihminen, sitä vähemmän aikaa kuluu tv-ohjelmien äärellä. Nuoret katselevat keskimäärin tunnin, neli–viisikymppiset pari tuntia ja kuusikymppisestä ylöspäin neljästä viiteen tuntiin.

”Se on nähtävissä omalla kohdallanikin. Nuorempana katsoin vähemmän, samoin silloin, kun oli ruuhkavuodet ja perhettä ympärillä. Nyt on enemmän aikaa telkkarille.”

Sen tarkemmin omia katselutottumuksiaan Brun ei suostu paljastamaan, hygieniasyistä.

”Mutta seuraan uutisia, ne rytmittävät ihanasti arki-iltaa. Tietty kellonaika antaa vähän kuin luvan lopettaa aktiivisen päivän. Mutta se taitaa olla vähenemään päin. Nuoremmat sukupolvet eivät ole ottaneet tv-uutisia samalla tavalla omakseen. He pysyvät ajan tasalla muilla keinoin.”

Tv-tutkimusta Suomessa on tehty vuodesta 1960. Brun kuvailee nykyisin käytössä olevaa mittausjärjestelmää ylpeänä.

”Tämä on tosi hieno järjestelmä. Meille on valikoitunut tutkimukseen noin tuhat perhettä eri puolilta Suomea. Olemme käyneet heidän luonaan asentamassa telkkareihin ja modeemeihin mittarit. Dataa kerätään ja käsitellään joka yö.”

Radionkuuntelututkimus toteutetaan perinteisemmin. Siinä pyydetään otoshenkilöitä täyttämään päiväkirjaa viikon ajan siitä, mitä on kuunneltu, missä ja milloin.

”Haluaisinkin kiittää kaikkia meidän tutkimuksiimme osallistuneita suomalaisia. Teette tärkeää työtä”, Brun sanoo.

Vuonna 1975 perustettu Finnpanel tekee yhteistyötä Suomessa toimivien tv-yhtiöiden kanssa ja julkaisee säännöllisesti tarkkoja tietoja esimerkiksi katsotuimmista tv-ohjelmista. Katseluluvut ovat tärkeitä vaikkapa kaupallisten kanavien mainosmyynnille, mutta niitä voidaan hyödyntää myös monenlaisessa tutkimuksessa.

Brun laskeskelee tulleensa taloon kolmisenkymmentä vuotta sitten, vuonna 1991.

”Olin äitiyslomalla, kun vanha opiskelukaveri kertoi, että hän on lähdössä Finnpanelista. Täällä vapautui paikka, jota hain. Joku omituinen fiilis mulle tuli silloin heti, oli kuin olisi tullut kotiin.”

Toimitusjohtajana Brun on ollut vuodesta 1994 alkaen. Työssä viihtyy, kun firmassa on hyvä henki ja ala tarjoaa sopivassa suhteessa haasteita ja impulsseja, hän muotoilee ja kuvailee itseään hyvin tavoitteelliseksi ihmiseksi. Se on puolestaan nuoruuden huippu-urheilu-uran peruja. Brun, tuolloin Teckenberg, voitti korkeushypyn SM-kultaa vuonna 1982.

”Lopetin, kun valmistuin Hankenilta. Koin, että kova treeni sopi hyvin opiskeluun, mutta työntekoon kilpaurheilua oli vaikeampi yhdistää.”

Lena Brun kuvailee itseään hyvin tavoitteelliseksi ihmiseksi. Se on nuoruuden huippu-urheilu-uran peruja.

Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu monenlaista myllerrystä tv- ja radiomaailmassa. Yksi suurimmista mullistuksista oli siirtyminen digiaikaan televisionkatselussa: analoginen televisio sammui kotitalouksissa syyskuun ensimmäisenä päivänä 2007.

”Se oli jännää ja meillekin tosi haasteellista aikaa. Silloin pähkäiltiin, miten mittaus pysyisi muutoksessa perässä. Lopulta selvittiin tosi hienosti.”

Apuun karautti keihäänheittäjä Tero Pitkämäki, kenties tietämättään.

”Silloin oli Osakan MM-kisat ja Pitkämäki oli suuri ennakkosuosikki. Keihään finaali järjestettiin syyskuun toisena päivänä, ja jotta sen näki, oli pakko hankkia digiboksi. Ja niinpä suomalaiset hankkivat sen. Annan siirtymästä kyllä isot krediitit Pitkämäelle”, Brun sanoo ja nauraa.

Digisiirtymän myötä moni hankki tallentavan digiboksin, jolla ohjelmia pystyi tallentamaan ja katsomaan aiempaa helpommin. Digitalisointi toi mukanaan myös maksutelevision yleistymisen, olihan monessa digiboksissa maksukorttipaikka. Nykyään yli puolet suomalaisista tilaa jotain maksukanavaa tai striimauspalvelua, Brun kertoo.

”Tavallaan se asennemuutos tapahtui silloin 2010 paikkeilla. Silloin luotiin maaperä.”

Viimeisin iso liike on Brunin mukaan edelleen menossa. Tv-sisällöt ovat siirtyneet enemmän ja enemmän verkkoon.

”Tulevaisuus on paljon kotimaisten tv-toimijoiden käsissä: mitä ja miten ne päättävät tarjota sisältöjään. Heillä on ohjaava vaikutus suomalaisiin kuluttajiin.”

Silti kaikkea ei voi ennustaa. Maailman myllerrykset heijastuvat nekin televisionkatseluun.

”Esimerkiksi keväällä 2020 Ylellä oli aika paljon suoria ajankohtaislähetyksiä iltapäivisin koronaan liittyen. Se selvästi kerrytti katselua epäperinteiseen aikaan. Ja ylipäätään uutis- ja ajankohtaisohjelmien katselu kasvoi 20 prosenttia kevään ja kesän 2020 aikana. Ja se kasvoi nimenomaan 25–44-vuotiaiden kohdalla.”

Mistä se kertoo?

”Kun on tilanne päällä, tv on tärkeä infokanava.”

Lena Brun

  • Syntynyt Sipoossa 1962.

  • Kauppatieteiden maisteri, Hanken 1986.

  • Finnpanelin toimitusjohtajana vuodesta 1994.

  • Entinen huippu-urheilija. Korkeushypyn Suomen mestari 1982.

  • Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluu kolme aikuista lasta ja aviopuoliso.

  • Täyttää 60 vuotta torstaina 17. maaliskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat