Kari Vehosalon teosten maailma kohoaa pienen ihmisen yläpuolelle korkean tavoittamattomana

Kari Vehosalon näyttelykokonaisuus käsittelee ihmisen luontosuhdetta.

Kari Vehosalo: Wanderers, 2021–2022.

22.3. 14:48

Nykytaide

Kari Vehosalo: Unknown Pleasures 27.3. saakka galleria Anhavassa (Fredrikinkatu 43). Ti–pe 11–17, la–su 12–16.

Kari Vehosalon näyttely Unknown Pleasures on maisemakuvauksia mustan skaalalla.

Viime vuonna Sara Hildénin taidemuseossa nähty Vehosalon laaja yksityisnäyttely esitteli seksuaalisesti latautuneita ja sosiaalisesti ahtaita tiloja.

Kari Vehosalo: Object, 2021–2022.

Niistä Vehosalo onkin tullut tunnetuksi: Vehosalon maalausten psykologinen ydin viittaa usein sosiaalisen maailman ristiriitoihin ja kivuliaan seksuaaliseen minäkuvaan.

Unknown Pleasures laajentaa katselukantaa yksilön kokemuksesta eurooppalaisuuteen ja sen luontosuhteeseen.

Aihetta lähestytään kahden sarjallisen kokonaisuuden, saksalaisen vaeltaja-teeman sekä maisemaa rikkovan Object-sarjan kautta.

Kari Vehosalo: The Sea, 2021–2022.

Vaeltaja-tradition kenties kuuluisin teos on Caspar David Friedrichin Vaeltaja sumumeren yllä (n. 1818). Maalaus ilmentää ihmisen suhdetta maailmaan esittelemällä pystypäin kävelevän hahmon, joka seisoo luonnon yläpuolella, valmiina tarttumaan sen tarjoamiin haasteisiin ja mittelöimään voittajana ylevän kanssa.

Vehosalon vaeltajat sijoittuvat Friedrichin teoksen tavoin ylevään maisemaan, kuitenkin niin, että maailma kohoaa pienen ihmisen yläpuolelle korkean tavoittamattomana mustana.

Mittakaavasta ja pimeydestä syntyy kauhun tasapaino, joka huipentuu Object-sarjassa kasaantuviksi myrskypilviksi.

Pimeys on näyttelyssä vaeltaja-aiheen rinnalla kulkeva punainen lanka, jonka olomuotoja Vehosalo hioo työstämällä öljyvärin lisäksi hiiltä, pellavaa ja kuparilevyä.

Pimeys tiivistyy useissa teoksissa maisemaa puhkoviksi mustiksi aukoiksi. Aukot voidaan lukea romantiikan hengessä psykologista ja kosmista tuntematonta kuvaaviksi, mutta ne voisivat viitata myös modernismiin ja sen teknologisoituvaan luontosuhteeseen.

The Seassa (2021–2022) meren aallokko on rei’itetty teollisen täsmällisellä mustien ympyröiden rivistöllä.

Rannalta käsin kuvatussa pienimuotoisessa vesimaisemassa Object (2021–2022) musta puolestaan palaa männikön läpi – kuin kärähtänyt filmi tai auringossa poltettu paperi.

Lue lisää: Kari Vehosalon vangitsevissa maalauksissa on seksiä, väkivaltaa ja häiritsevä tunnelma – Katsoja kokee voimattomuutta, mutta katsetta on vaikea kääntää pois

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat