Ruotsin Karoliininen instituutti osoitti suorastaan runollista pandemia-ajan tilannetajua antamalla vuoden 2021 fysiologian ja lääketieteen Nobel-palkinnon kosketuksen tutkimuksesta.
Palkitut David Julius ja Ardem Patapoutian eivät tule mainituiksi saksalaisessa tiededokumentissa Kosketuksen voima, koska se on valmistunut jo vuonna 2020. Korona-ajan vaikutus kosketusten vähenemiseen on kuitenkin mukana, eikä haittoja pidetä vähäisinä: masennus ja riippuvuudet ovat yleistyneet.
Painokas asia pohjustetaan kertomalla todella synkästä mutta paljonpuhuvasta eläinkokeesta: kun simpanssin poikasilta evättiin mahdollisuus kosketukseen mutta niille annettiin kaikki muu tarvittava, osa poikasista kuoli. Elossa selvinneet jäivät älyllisesti ja fyysisesti jälkeen lajitovereistaan.
Yhteisöllisen koskettamisen pitkistä juurista kertoo ihmisenkin selästä löytyvien kosketusreseptorien suuri määrä. Loisten nyppimistä emme harrasta, mutta selkähieronta tuo mielihyvää ja vie stressin.
Evoluution sanelemaa on sekin, että lajimme tunnistaa salamannopeasti, onko kosketus ystävällinen vai vihamielinen. Maallikolle uutena tietona tarjoillaan hitaammat CT-hermosolut, jotka ovat erikoistuneet aistimaan hellää kosketusta.
Kuten dokumentti mainitsee, lasten hellimistä on monissa kulttuureissa – eikä vähiten Saksassa ja Suomessa – pidetty haitallisena hemmotteluna. Onneksi nykyisin on jäyhimmillekin kasvattajille tarjolla piinkovaa faktaa halausten hyödyllisyydestä.
Ja saa turhaa jäyhyyttä välttää viestinnässäkin. Dokumentin alkuperäisnimen Die Macht der sanften Berührung tarkempi käännös kuuluu: Hellän kosketuksen voima.
Prisma: Kosketuksen voima, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena.
Läheisyys ja kosketus tuottavat oksitosiini-kiintymyshormonia, jonka on havaittu monien muiden myönteisten vaikutusten ohella pidentävän ikää.
