Tänään juhlitaan suomen kirjakielen isää, jonka 1500-luvulla keksimistä sanoista monia käytetään edelleen – Testaa, ymmärrätkö sinä Agricolan kieltä

Mikael Agricola kehitti uudissanoja monista kielistä ja omasta mielikuvituksestaan – tee testi ja kokeile, ymmärrätkö hänen keksintöjään.

Mikael Agricolan patsas syntymäpitäjässä Pernajan kirkonkylässä ja Se Wsi Testamenti.

9.4. 2:00 | Päivitetty 9.4. 8:14

Tänään juhlitaan Mikael Agricolan eli suomen kirjakielen ensimmäisen kehittäjän päivää.

Juhlapäivän perustana on Agricolan kuolinpäivä 9. huhtikuuta 1557, sillä hänen syntymävuodestaan ei ole varmuutta.

Myöhempien vaiheiden perusteella se on ajoitettu noin vuoteen 1510. Syntymäpaikka toki tunnetaan: se oli Pernajan Torsbyn kylä.

Myös kuolemasta on tarkat tiedot, sillä se tapahtui Karjalankannaksen Uudellakirkolla, kun Turun piispana toiminut Agricola oli palaamassa Moskovasta.

Siellä hän oli Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan lähettämänä, käymässä rauhanneuvotteluja rajariitojen lopettamiseksi. Paluumatkalla iski sairauskohtaus, johon Agricola kuoli. Hänet haudattiin Viipuriin, todennäköisesti vanhan tuomiokirkon lattian alle.

Suomen kielen kehittäjä Agricolasta tuli uskonpuhdistuksen myötä, sillä yksi sen kantavia ajatuksia oli saattaa Raamatun tekstit kansankielelle.

Papiksi 1530 vihitty Agricola opiskeli Saksan Wittenbergissä. Valmistumisensa jälkeen hän johti Turun katedraalikoulua yhdeksän vuotta.

Sinä aikana ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen aapinen, Abckiria (1543), joka sisälsi kristinopin ja lukemisen perustiedot. Rucouskiria (1544) taas oli kokoelma Agricolan kirjoittamia jumalanpalveluksia ja yksityistä hartautta varten tarkoitettuja rukouksia.

Uuden testamentin suomenkielinen käännös Se Wsi Testamenti ilmestyi 1548, ja käännöksen pohjana Agricola käytti niin kreikan-, latinan- ja saksan- kuin ruotsinkielisiä laitoksia.

Koko Raamatunkin Agricola olisi halunnut kääntää, mutta siihen ei löytynyt rahoitusta.

Työssään hän tuli keksineeksi ja muista kielistä lainanneeksi paljon uudissanoja, joista osaa käytämme edelleen.

Sellaisia ovat esimerkiksi hallitus, norsu, esikuva, väkivalta, pääkaupunki, varas, totuus ja laki.

Lisäksi hänen käännöksissään oli paljon sanoja, joiden merkitys on aikojen saatossa muuttunut tai häipynyt meiltä kokonaan.

Tiedätkö tai osaatko arvata, mitä seuraavilla sanoilla 1500-luvulla Agricolan käännöksissä tarkoitettiin?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat