Köyhän kova kohtalo – Vaikuttavia kohtauksia pursuava Parasite etenee veijaritarinasta groteskiksi kauhuelokuvaksi

Korealaisen Bang Joon Hon Parasite saavutti kaiken, mitä ei-englanninkielinen elokuva vaan voi.

Kimin perheen ahtaan kodin vessanpytylläkin on tärkeä symbolimerkitys Parasite-elokuvassa. Kuvassa lapset (Park So Dam ja Choi Woo Sik) etsivät ilmaista wifiä.

25.3. 2:00 | Päivitetty 25.3. 9:50

Draama

Parasite ★★★★★

Gisaengchung, Etelä-Korea 2019

Teema klo 21.00 ja Yle Areena

Ennen korealaista Squid Game -sarjaa oli Bong Joon Hon elokuva Parasite. Molemmissa on sama teema: köyhän, velkaantuneen kansan kokema nöyryytys. Squid Gamessa köyhät ajetaan pelaamaan keskenään henkensä uhalla, ja Parasitessakin on lopulta kysymys elämästä ja kuolemasta.

Parasite alkaa kuin humoristinen veijaritarina. Surkeissa oloissa, ”puolikellarissa”, asuva Kimin perhe ryhtyy juonimaan olojensa parantamiseksi ja yksinkertaisesti vain hankkiakseen töitä. Perheenjäsenet, isä, äiti, tytär ja poika, ovat kaikki älykkäitä ja neuvokkaita, ja erilaiset suunnitelmat liimaavat perheen yhteen.

Ensin poika päätyy väärennetyin paperein kotiopettajaksi hulppean rikkaaseen Parkin perheeseen. Seuraavaksi lahjakas tytär tulee antamaan perheen pienelle pojalle taideopetusta. Sen jälkeen on isän vuoro päästä autokuskiksi, ja lopulta saadaan äitikin ujutettua taloudenhoitajaksi.

Parkit eivät osaa epäillä mitään, vaikka heidän nenänsä aistii Kimin perheen hajun. Köyhyyden hajun.

Vähitellen elokuvan tunnelma muuttuu toiseksi, käsittämättömän hullun ja hienon käänteen jälkeen, ja lopulta ollaan keskellä groteskia kauhuelokuvaa. Toki mustan komedian sävyt säilyvät katkeraan päätökseen saakka.

Parasiten tyylilaji on jättänyt lähtemättömät jäljet nykyelokuvaan. Tai voihan olla, että se vain vastaa juuri tämän ajan henkeä, ja Parasiten valmistuessahan kaikki oli vasta edessä.

Ohjaaja Bong oli tehnyt pitkän uran ja hienoja elokuvia aiemminkin, muun muassa liikuttavan trillerin Äiti (2009), mutta Parasitesta tuli hänen täysosumansa, joka myös huomattiin. Se voitti ensimmäisenä ei-englanninkielisenä elokuvana parhaan elokuvan Oscarin, muun muassa.

Saavutusten eteen on myös tehty työtä. Parkien koti on kokonaisuudessaan lavaste, vaikka se esitelläänkin elokuvassa kuulun arkkitehdin talona. Arkkitehti on keksitty, ja Bong on itse ollut mukana suunnittelemassa talon jokaista yksityiskohtaa, joten niitä kannattaa katsoa tarkkaan. Myös sitä maagista mustaa ovea, josta putoaa köyhien bunkkeriin ja kiviportaita pitkin helvettiin.

Bong käyttää arkkitehtuuria elokuvakerrontansa välineenä tavalla, josta tulee mieleen ainakin Jacques Tatin Enoni on toista maata. Molemmissa asuintalo saa esittää yhteiskunnan ja ajan kerrostumia. Parasitessa Parkin perhe ihailee amerikkalaisuutta ja haluaa siivota kaiken lian silmistään.

Yhtä tärkeä on Kimien surkea koti, jonne perhe joutuu palaamaan, kun he ovat hetken saaneet nauttia ylellisestä puhtaudesta. Massiivinen tulvakohtaus on yksi elokuvan vaikuttavimmista, mutta vain yksi niistä.

Rikkaan Parkin perheen äiti (Cho Yeo Jeong) on hukassa omassa elämässään ja suuressa talossaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat