Suomalaisten rakastamia sananmuunnoksia viljellään erityisesti vappuna – Testaa, mihin sinun kielikorvasi kykenee

Kursivoitujen sananmuunnosten lisäksi alla olevaan juttuun on piilotettu sananmuunnoksia. Löydätkö ne kaikki?

Saatat kohta törmätä näiden kuvien inspiroimiin sananmuunnoksiin. Tunnistatko ne?

1.5. 2:00 | Päivitetty 1.5. 11:46

Arska tervehtii!

Huumorin lajien suosio vaihtelee, mutta yksi klassinen genre säilyttää suosionsa. Sananmuunnokset ovat ihastuttaneet ja vihastuttaneet suomalaisia ainakin viime vuosisadan alusta lähtien.

Luultavasti paljon aikaisemminkin.

Maaliskuun lopussa sanaleikittely nousi taas julkisuuteen, kun sosiaalisessa mediassa jaettiin tietoa suomalaisen sisustusfirman astiasarjasta riemastunein saatesanoin. Pentik Anis -niminen astiasto on herättänyt hilpeyttä ainakin vuodesta 2010 sananmuunnoksia harrastavien keskuudessa.

Sitä suurempi yllätys oli, kun Pentikiltä vakuutettiin HS:lle, että firmassa ei olla oltu tietoisia sananmuunnoksesta.

”HR-päällikkömme sanoi olevansa työkyvytön loppupäivän, sillä hän ei voi lopettaa nauramista”, yhtiöltä kerrottiin HS:n haastattelussa.

Lue lisää: Suomalaisyhtiö on myynyt vuosia astiastoa, jonka nimi sisältää kaksimielisen sanan­muunnoksen – Yhtiö tajusi asian vasta HS:n soittaessa: ”HR-päällikkömme ei voi lopettaa nauramista”

Varoitus: jos alatyyliset sanaleikit ärsyttävät sinua, kannattaa lopettaa lukeminen tähän. Muut voivat vilkaista juttua pidemmällekin.

Sananmuunnosten historia ulottuu siis pitkälle menneisyyteen. Ensimmäinen suomalainen tutkimus sananmuunnoksista on tehty ennen Suomen itsenäistymistä. Jo vuonna 1916 ilmestyneessä kirjassaan tutkija Heikki Ojansuu (1873—1923) kertoo pikkupoikien ”kääntökielileikeistä”.

Esimerkkeinä hänellä on kirjassaan muka-tieteellinen kasvinnimi patela vesca sekä Pietari Suuri, jota on käytetty runsaasti sananmuunnoksissa myöhemminkin.

Eräs muunnos teemasta on kirjailija Veikko Huovisen käyttämä Pietari suuri hatun polki, joka on saattanut jäädä aika monelta samannimistä vekkuliromaania lukevalta huomaamatta.

Toki kyseessä voi tietysti olla myös historian saatossa kultaantunut esimerkki.

Ojansuun tutkimuksen jälkeen sananmuunnosten hurja nuoruus on muuttunut koko ajan villimmäksi ja monimuotoisemmaksi.

Suorastaan mukitolkulla sananmuunnoksista on perinteisesti nautittu teekkarien hurjilla kutsuilla. Otaniemessä sananmuunnoksia on heitelty erityisesti vappuna, jolloin tarjolla on ollut paitsi sutkauksia myös kuohujuomaa ja silliä kullekin.

Suuren kansan keskuuteen sananmuunnokset levisivät ryminällä vuonna 2012, jolloin Putous-hahmo Pastori Luttinen työnsi kaksimielisyyksiä suomalaiskoteihin ruudun välityksellä.

Tutut virpoo, oli eräs Aku Hirviniemen esittämän hahmon uskaliaimmista laukauksista. Luttisen innoittamana suomalaiskoulujen pihoilla sitten kiidettiin huumassa ja kiljuttiin kilpaa kaksimielisyyksiä.

Aku Hirviniemen Putous-hahmo Pastori Luttinen esiintyi Sananmuunnosfestareilla Nokian Sorvan kylässä elokuussa 2018.

Kaikille sananmuunnosten maailma ei aukene millään. Tiettävästi sananmuunnosten ymmärtämisen tai ymmärtämättömyyden syistä ei ole tehty tutkimuksia, mutta epäilemättä asia liittyy kielelliseen lahjakkuuteen.

”Mieheni ei osaa ’sananmuunnoksia’ eikä siksi naura Luttiselle. Hän ei siis todellakaan osaa kääntää mielessään Luttisen sutkautuksia, vaan ärsyyntyy niistä jutuista, niissä ei ole hänen mielestään mitään hauskaa”, eräs Vauva.fi-keskustelupalstan käyttäjä avautui kesällä 2012 ongelmastaan.

Moni muukin kirjoittaa keskustelupalstalla, että jutut menevät hilserajan yli kuin viuhahtava lettu.

Sananmuunnosten suhteen Vauva.fi muuten on todellinen aarreaitta. Sivusto on täynnä kaksimielisyyksiä kuin Turusen pyssy ja ilo ylimmillään kuin Kettulan vintillä.

Sananmuunnosten tekniikka on yksinkertainen: vaihdetaan kahden peräkkäisen sanan alkutavujen paikkaa, jolloin syntyy aivan uusi sanapari ja merkitys. Tämä vakiintunut kaava ei silti ole ehdoton, vaan esimerkiksi tavujen pituudessa käytetään välillä luovuutta.

Niiden suosio Suomessa ei ole ihme, sillä kielemme sopii sananmuunnoksiin hyvin. Tavurakenne suosii sanojen kääntelyä, samoin se, että monet sanat päättyvät vokaaliin. Periaatteessa käytössä ovat vain kirjakieliset sanat, mutta aika paljon sananmuunnoksissa käytetään murteitakin.

Mikkelin kieli kuuluu muuten olevan poikkeuksellisen hyvä kaksimielisyyksien tuottamiseen. Yleisimpiä suomalaisissa sananmuunnoksissa viliseviä nimiä ovat Alli, Allu, Vallu ja Mallu, ja myös Arska, Ellu ja Pentti ovat saaneet kymmenittäin tai sadoittain muunnoksia osakseen.

Eläimistä yliedustettuna ovat kettu ja pulu.

Ensimmäinen on usein vinossa. Jälkimmäinen muun muassa kaatunut.

Vaikka moni tuskainen pappi tai ärtynyt tv:n katsoja saattaa kauhistella rivouksia, toimiakseen sananmuunnos vaatii jotain sellaista, mitä ei muuten kehtaisi sanoa. Ilman kaksimielisyyttä sananmuunnos ei yksinkertaisesti ole hauska.

Kokeile vaikka näillä lapsille sopivilla nokkeluuksilla.

Aapolla kakku.

Ankan puhti

Turo tervassa.

Ukin luistin.

Tuliko hassua?

No, ei tullut ei.

Sananmuunnokset ovat tuottaneet iloa, mutta ovat ne tuoneet suruakin. Koulun pihalla moni lapsiparka on saanut kuulla lällättelyä, kun luokkakaverit ovat suoraa huudelleet nokkeluuksiaan.

Voi sitäkin Annia, jolla on ollut uusi penaali!

Epäilemättä myös Johannes Virolainen sai kuulla nimestään kyllikseen.

Karjalasta kotoisin ollut poliitikko Johannes Virolainen oli huumorimiehiä.

Joskus huumori menee täysillä päin kuravallia.

Liki kaikkia sanamuunnoksia voi jo luonteensa puolesta pitää seksistisinä, ja osa niistä on rasistisiakin.

No, hampit pilailee.

Mutta millainen sitten on hyvä sananmuunnos? Ainakin se on kuiva ja naseva. Ja vaikka esimerkiksi loistavan Käsi iskee -kappaleen tehneeltä Palefacelta sanapari syntyisikin nopeammin kuin koira astuu, monelta muulta saattavat pomo-hopparin sananmuunnokset jäädä unelmiksi.

Konkarien mukaan hyvän sananmuunnoksen tekeminen vie nimittäin aikaa ja on tarkkaa kuin lasikukon valmistus. Siihen ei ihan pussi nuudelia riitä, vaan töitä saa oikeasti tehdä nenänpää musteessa. Kannattaa siis pitää sumppia pihisemässä.

Vielä aatos sinulle! Ihan ensitreffeillä sananmuunnoksia ei kannata partnerille heittää, mutta jo toisella tai kolmannella tapaamisella ne saattavat rikkoa kivasti jään.

Ja vaikka kaikkein herkimmät deitit saattavat niistä tuskaansa parahtaa, ei kannata heti luovuttaa. Suora ja huoleton läpänheitto on hiljaisuutta parempi vaihtoehto, ja lepyttelyyn voi sitten käyttää älliä ja kukkia. Parilla nokkelalla repliikillä voi hyvinkin mennä finaaliin asti.

Enpä tosin itse laittaisi rahaa likoon lopputuloksen puolesta.

Toisinaan sananmuunnos on kuin surkea töihinotto. Siitä ei ole kummallekaan mitään iloa.

Parhaimmillaan se taas pelastaa koko päivän. Valinnanvaraa riittää, sillä kaikkiaan sananmuunnoksia on kerätty Suomessa jo liki kymmenentuhatta.

Ihan kaikki niistä eivät tosin läpäise seulaa. Joskus sananmuunnokset ovat tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi kaatunut pulu kääntyisi puhtaasti alkutavuja vaihtamalla muotoon putunut kaalu, mikä ei tarkoita oikeastaan mitään.

Saa siinä olla poika tarkkana.

Toisaalta: nipottajat voivat suksia kuuhun!

Oikaisu 1.5.2022 kello 11.35: Pietari Suuri taipuu sananmuunnoksena muotoon Suutari Pieri, eikä muotoon suotari piiri, kuten jutussa virheellisesti luki. Korjattu jutun otsikkoa. Lisätty tarkennus, että sananmuunnoksia muodostetaan myös muulla tavalla kuin vain kahden peräkkäisen sanan ensimmäisiä tavuja vaihtaen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat