Espanjassa ja Ranskassa nuoret saavat satoja euroja kulttuurin kuluttamiseen – Manga-sarjakuvien suosio räjähti

Toistaiseksi samankaltaista passia ei ole valmisteilla Suomeen.

Ranskalaiset nuoret ostavat nyt paljon Manga-sarjakuvia. Kuva Villepinten Japan Exposta vuodelta 2010.

1.4. 16:44

18 vuotta täyttävät alkavat Espanjassa saada valtiolta rahaa kulttuurin kuluttamiseen. Espanja päätti asiasta virallisesti tällä viikolla, kertoo muun muassa brittiläinen NME-lehti.

Kulttuuripassin arvo on 400 euroa, ja aikaa sen käyttämiseen on vuosi.

Espanja seuraa täten naapurimaidensa Ranskan ja Italian esimerkkiä, sillä molemmissa maissa samankaltainen passi on jo käytössä. Ranskassa kulttuuripassin vaikutukset ovat näkyneet muun muassa japanilaisen Manga-kulttuurin lisääntyneenä kulutuksena.

”Koko Manga-teollisuus on räjähtänyt kasvuun Ranskassa sen jälkeen, kun teinit saivat kirja-voucherin. He ovat rynnineet kirjakauppoihin ostamaan Manga-sarjiksia”, kertoo Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.

Ranskan mallia hyvin tunteva Meriläinen kertoo juuri käyneensä Suomen Ranskan instituutissa kyselemässä, miten Ranskan malli on toiminut ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut.

”Nuorilla on ihan hirveästi patoutunutta kulutuskysyntää, koska eihän heillä ole rahaa. Mutta sitten kun heillä on valtion voucher [etuseteli], he pääsevät näyttämään, mitä he haluavat ja mistä ovat kiinnostuneita.”

Ranskan mallissa 18–25-vuotiaat saavat sovellukseen ladattuna 300 euroa, joka heillä on rekisteröitymisen jälkeen käytössä kahden vuoden ajan. Passilla voi Meriläisen mukaan käydä konserteissa ja teatterissa, ostaa esimerkiksi soittotunteja tai kursseja, tai tilata lehtiä.

Tämän vuoden alussa kulttuuripassin piiriin ovat päässeet myös vähän nuoremmatkin, jotka Meriläisen mukaan saavat rahaa kirjahankintoja varten. Euronewsin mukaan 15-vuotiaat saavat 20 euroa ja 16–17-vuotiaat 30 euroa.

Espanjalaisessa versiossa kulttuuripassiin sisältyy 200 euroa käytettäväksi livetapahtumiin ja festivaaleille, sata euroa fyysisiin kulttuurituotteisiin kuten vinyylilevyihin ja sata euroa digitaalisiin tuotteisiin. Passilla ei voi ostaa ruokaa, oppikirjoja eikä soittimia.

Kulttuuripassin tarkoituksena on helpottaa nuorten pääsyä monipuolisesti kulttuurin pariin, synnyttää uusia kulttuurin kulutustottumuksia sekä vahvistaa jo olemassa olevia. Nuorisopassin toivotaan Espanjassa myös vähentävän koronapandemian kulttuurialalle aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia.

Rosa Meriläisen mukaan vastaavankaltaista kulttuuripassia kannattaisi miettiä myös Suomessa.

”Olemme sitä vinkkailleet poliitikoille. Ekonomisti Leevi Saari teki Kultaan viime keväänä oman selvityksen siitä, miten valtio voisi elvyttää kulttuuri- ja taidealaa koronapandemian jälkeen, ja juurikin tämmöiset kulttuurisetelimallit olivat hänen ehdotuksensa”, Meriläinen kertoo.

Hän pitää nuorille suunnattua kulttuuripassia taidekasvatuksellisesti ansiokkaana toimintamallina.

”Yksi sukupolvi nuoria herkässä iässä on oppinut siihen, että ei mennä yhtään mihinkään. Kulttuuriin osallistumiseen oppiminen on ihan oma juttunsa. Ihan vain se toimintatapa, että mennään ja tehdään yhdessä juttuja.”

Meriläisen mukaan nuorisopassin käyttöön ottamiselle olisi Suomessa kaksi hyvää syytä. Ensimmäinen syy on kulttuurikysynnän elvyttäminen. Toinen on nuorten kannustaminen kulttuuriosallistumiseen.

”Se ilman muuta tukisi nuorten kasvua ja kehitystä osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöä. Tiedämme, että nuoret ovat kärsineet koronasta eniten. He ovat joutuneet ihan hirveästi luopumaan asioista ja elämyksistä, joita nuoruuteen kuuluu. Se on ikään kuin oma perusteensa.”

Meriläisen mukaan nuorisopassin hyviin puoliin kuuluu myös se, että nuoret saavat sen avulla itse päättää, mihin haluavat sitä käyttää.

”Tiedetään, että kulttuuri ja taide eivät ihan hirveästi kenenkään hyvinvointia edistä, jos se on omasta mielestä paskaa. Kaikki eivät tykkää kaikesta.”

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriössä Ranskan ja Italian nuorisopassit tunnetaan kyllä hyvin, mutta toistaiseksi samankaltaista passia ei ole Suomeen valmisteilla eikä edes suunnitteilla. Olisiko semmoista mahdollista räätälöidä Suomeen?

”Eihän se koskaan mahdotonta ole, mutta olemme tehneet samansuuntaisia toimia. Meillähän on harrastuspassi, joka on ollut käytössä muutamissa kunnissa. Se ollut Suomen ratkaisu. Se mahdollistaa erittäin laadukkaan maksuttoman harrastuksen lapsille ja nuorille”, OKM:n neuvotteleva virkamies Iina Berden sanoo.

Helsingissä ja joissakin pienemmissä kunnissa käytössä ollut harrastuspassi yläkouluikäisille suunnattu mobiilisovellus, johon kunnat, yritykset, säätiöt ja yhdistykset voivat ladata maksuttomia ja maksullisia harrastuksia, harrastusten kokeilukertoja, pääsylippuja tai muita etuuksia. Sitä käytetään niin liikunta- kuin kulttuuriharrastuksiin.

Berdenin mukaan joissakin kunnissa on jo synnytetty omia vastaavia sovelluksia.

Berden sanoo, että harrastuspassi-idean kehittäminen sai kimmokkeen Porissa kehitetystä nuorisopassista. Porin Tiäksää-, Ekstiä- ja Kaistiät-passeilla yläkoululaiset voivat osallistua ilmaiseksi erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin ja harrastuksiin. Lisäksi 5.- ja 6.-luokkalaiset pääsevät passeilla uimaan maksutta kymmeniä kertoja lukuvuoden aikana.

Porilainen nuorisopassi toimii sovelluksella, joka ladataan älypuhelimeen.

Ala- ja yläkouluikäisten suhteen tilanne ei siis ole Suomessa kovin huolestuttava. Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton Taidetestaajat-hanke vie esimerkiksi kahdeksasluokkalaisia taiteen pariin yhdestä kahteen kertaa vuodessa, ja kaupunkien ylläpitämässä Kummilapsi-toiminnassa lapset kutsutaan vuosittain kahteen kulttuuritapahtumaan niin kauan, kunnes lapsi tulee kouluikään.

Meriläisen mukaan Suomessa on kyllä kiitettävästi kulttuuritarjontaa koululaisille, mutta nuoret aikuiset ovat unohtuneet.

”Tarjontaa on joko liian nuorille tai liian vanhoille. Nuoret aikuiset kokevat varsinkin pienillä paikkakunnilla, joita Suomessa on paljon, että he jäävät kokonaan paitsi. Ja siinä iässä oma kulutusvoima on vielä heikko”, Meriläinen sanoo.

”Meillä moneen museoon alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Mutta mitäs sen jälkeen? Kyllä se hyvä kysymys on”, Berden toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat