Hyvän henkilöjutun anatomian tunteva aikakauslehden päätoimittaja Riitta Nykänen sanoo, että tunteista voi kirjoittaa myös syvällisesti ja haastateltavaa kunnioittaen

Päätoimittaja Riitta Nykänen on tehnyt pitkän uran eri aikakauslehdissä. Hänen mielestään hyvässä lehtijutussa tärkeintä on tarkka näkökulma.

”Kiinnostavaa on ihmisen kohtaaminen. Se, että pääset lähelle ja löydät väylän ihmisen ytimeen”, Riitta Nykänen kuvailee toimittajantyötä.

15.4. 2:00 | Päivitetty 15.4. 6:24

Muistikuva on selkeä. Eletään 1960-luvun loppua, ja kuusivuotias Riitta Nykänen katselee Yleisradion televisiouutisia isänsä kanssa. Ei hän kaikesta kuulemastaan ymmärrä, mutta tajuaa, että kyse on hyvin tärkeistä asioista.

Erityisen vaikutuksen tekee Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Pasi Rutasen loppukaneetti: ’Täällä Pasi Rutanen, Washington.’”

”Kylmät väreet tulee vieläkin, kun sanon sen ääneen”, Nykänen muistelee.

”Siihen liittyi jotakin tosi hohdokasta.”

EI siis mikään ihme, että Nykäsestä tuli itsestäänkin journalisti.

Toimittajanuransa Nykänen aloitti tuoreena ylioppilaana vuonna 1982 Pieksämäen lehdessä, josta matka jatkui vuosikymmenen lopulla Seuraan.

Vuosituhannen taitteessa hän oli perustamassa teini-ikäisille suunnattua Demi-lehteä, päätyi Apu-lehteen toimituspäälliköksi ja kipusi lopulta Eeva-lehden päätoimittajaksi vuonna 2009.

Viimeisin urakäänne tapahtui toissa keväänä. Tuolloin Nykänen siirtyi Voi hyvin -lehden päätoimittajaksi ja johtamaan lehtibrändin kasvuhanketta.

Tärkeimpänä kirittäjänä uralla on toiminut uteliaisuus.

”Mielestäni ”miksi” on tärkein sana, mikä on olemassa. Ja sitä pitää jaksaa kysyä tarpeeksi monta kertaa, eikä saa antaa periksi”, Nykänen sanoo.

Aikakauslehtien maailmassa uutistoimittajana uransa aloittanutta Nykästä on kiehtonut tarinallisuus ja se, että pitkissä henkilöjutuissa pääsee aina hieman pintaa syvemmälle. Keskiössä ovat ihmisten tarinat, elämänkokemukset ja tunteet.

Nykänen myös hallitsee leiviskänsä. Hänen päätoimittajakaudellaan lukijamäärät lähtivät kasvuun ja Eeva-lehdestä kasvoi ylivoimaisesti Suomen suosituin naistenlehti. Samaan aikaan moni muu perinteisen printtimedian edustaja kävi eloonjäämiskamppailua levikkien laskua vastaan.

Nykänen uskoo, että menestyksen salaisuus oli usean asian summa.Aivan erityisen tärkeinä tekijöinä laadukkaalle ja lukijoihin vetoavalle lehtijutulle hän pitää tarkkaa ideointia ja näkökulmaa. Niistä hän on pitänyt kiinni koko neljäkymmentä vuotta kestäneen uransa ajan.

Miksi näkökulma on tärkeä?

”No, se on kaiken keskiössä”, Nykänen vastaa.

”Se, että tiedostetaan, mitä tehdään, miksi tehdään ja kenelle tehdään. Hyvä lehtijuttu ei voi olla ympäripyöreä elämäkerta tai 360 asteen kuva haastateltavasta. On olennaista keskittyä johonkin tiettyyn asiaan ihmisen elämässä ja kokemuksissa.”

Nykäsen mielestä on tärkeää, että kovien uutisjuttujen lisäksi lukijoille on tarjolla myös syvällisiä, koskettavia henkilöhaastatteluja, joissa puhutaan ”aidosta eletystä elämästä”. Sellaisiin aikakauslehdet ja erityisesti naistenlehdet ovat erikoistuneet.

Toisaalta juuri samasta asiasta naistenlehtiä on myös kritisoitu. Niiden nähdään repivän draamaa tyhjästä, vääristelevän totuutta ja piehtaroivan puoliksi keksityissä tunnemyrskyissä.

Nykänen näkee asialla olevan kaksi puolta. Hän sanoo, että tunteista voi kirjoittaa myös syvällisesti ja haastateltavaa kunnioittaen.

”Eevassa sloganimme oli tyylillä ja tunteella. Siihen liittyi myös hienotunteisuus ihmisiä kohtaan.”

Miksi tunteista tulee kirjoittaa?

”Koska meillä kaikilla on niitä. Lukijan on tärkeää saada jonkinlainen samaistumispiste, että ahaa, mulla on ollut tuo sama. Näen tässä oman missioni: olen viestinviejä ihmiseltä toiselle. Haluan antaa rakennuspalikoita ja eväitä lukijoiden elämään.”

Jos naistenlehdissä keskiössä ovat tunteet, suhteet ja elämänkokemukset, keskittyy Nykäsen johtama Voi hyvin -lehti ihmisen sisäiseen maailmaan, henkisiin arvoihin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

”Ravintoa keholle, sielulle ja mielelle”, Nykänen kuvailee.

”Se maailma on kiehtonut minua ihan aina.”

Nykäsen päätoimittajakaudella lehden brändiä on laajennettu, ja nykyisin Voi hyvin -nimen alla myydään muun muassa meditaatio-podcasteja ja seinäkalentereita. Nykänen sanoo, että korona-aika on laajentanut entisestään hänen näkemystään siitä, mihin kaikkialle brändiä voisi kasvattaa.

Nykäsen maalailuja kuunnellessa alkaa väkisinkin innostua. Voisiko Voi hyvin olla tulevaisuudessa kokonainen tuoteperhe? Näemmekö vielä Voi hyvin -hyvinvointikursseja, ruokakaupan ja niin edespäin?

Nykänen naurahtaa.

”Ajattelen niin, että Voi hyvin on elämäntapaopas, joka inspiroi ja ravitsee. Sen ajatuksen ympärille on mahdollista rakentaa erilaisia palveluja”, hän muotoilee.

”Sanotaan, että kyllä minä kaikennäköisestä haaveilen.”

Riitta Nykänen

  • Syntynyt 1962 Pieksämäellä. Asuu Helsingissä.

  • Voi hyvin -lehden päätoimittaja vuodesta 2018. Toiminut ennen Eeva-lehden päätoimittajana ja Apu-lehden toimituspäällikkönä.

  • Opiskellut yhteiskuntapolitiikkaa Joensuun yliopistossa ja tiedotusoppia Tampereen yliopistossa. Valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1989.

  • Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta.

  • Täyttää 60 vuotta lauantaina 16. huhtikuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat