Amin ei saanut elää omana itsenään – Animoitu dokumenttielokuva tuo vahvasti näkyviin Afganistanista Tanskaan paenneen miehen pelon ja ahdistuksen

Yhteiskuntien ja ihmisoikeuksien käsittely näyttää muodostuneen aikuisanimaation yhdeksi alalajiksi. Reaalitodellisuutta jäljittelevä piirrosjälki antaa sopivasti etäännytetyn muodon käsitellä kipeitä kysymyksiä ja kauhistuttavia kokemuksia.

Amin pakeni Afganistanista Tanskaan.

6.4. 2:00 | Päivitetty 6.4. 11:23

Koti on paikka, josta ei tarvitse lähteä minnekään, miettii miesääni. Unenomaisista mustavalkokuvista siirrytään sarjakuvanomaiseen fotorealistiseen animaatiokerrontaan.

Kuvausklaffi pamahtaa, miestä pyydetään hengittämään rauhallisesti. Olisiko hän valmis kertomaan elämäntarinansa?

Soimaan lähtee norjalaisbändi A-han kappale Take on Me, kasarihitti, joka muistetaan musiikkivideonsa animaatiojaksoista.

Kertoja aloittaa. Näemme pimeässä kuin tv-ruudun tai pienen valkokankaan, ja sillä filmattua elävää kuvaa Afganistanin Kabulista, samalta ajalta kuin soiva pophitti.

Jonas Poher Rasmussenin animaatioelokuva Pako (2021) kertoo tositarinan Afganistanista paenneesta Aminista, joka varhaisissa muistikuvissaan tiesi olevansa erilainen ja tykkäsi pukeutua sisarensa yöpaitaan.

Ensiminuuteillaan eri kerrontatekniikoita hyödyntävä aloitus pohjustaa henkilöä ja aihetta, ja johdattaa kipeisiin muistoihin.

Lue lisää: Palkittu tanskalaiselokuva pakolaisesta on yksi vuoden suurista yllättäjistä: Flykt kertoo miehestä, joka kamppailee nyt siitä, kuinka elää omana itsenään

Vakavien aiheiden aikuisanimaatio on yhä marginaalinen genre. Omaksi alalajikseen näyttää kuitenkin muodostuneen yhteiskuntien ja ihmisoikeuksien käsittely. Reaalitodellisuutta jäljittelevä piirrosjälki antaa sopivasti etäännytetyn muodon käsitellä kipeitä kysymyksiä ja kauhistuttavia kokemuksia.

Persepolis (2007) kuvasi iranilaistytön kasvua yhteiskunnallisen murroksen keskellä, Waltz with Bashir (2008) traumaattista verilöylyä Libanonissa, Teheran, tabu (2017) nuorten teheranilaisten uhmakkaita valintoja.

Pako kuuluu samaan, kerronnassaan fotorealismia hyödyntävien yhteiskunnallisten aikuisanimaatioiden joukkoon.

Sota ja Taleban, vainot ja kielletty homous pakottivat Aminin lähtemään Afganistanista. Tanskassa hän löysi ystäviä ja tapasi Kasperin.

Tarinan edetessä tarkentuu sen dokumentaarisuus: kertoja Amin, hänen kumppaninsa Kasper sekä elokuvan ohjaaja, ystäväänsä jututtava Jonas Poher Rasmussen esiintyvät piirroshahmoina mutta omana itsenään.

Sota ja Taleban, vainot ja kielletty homous pakottivat Aminin lähtemään Afganistanista. Koti, ystävät ja ymmärtäjät löytyivät pohjoismaista, joihin päätyi myös osa perheenjäsenistä.

Pakomatkan vaarat välittyvät vahvasti animaation keinoin. Miljöitä ei tarvitse lavastaa eikä väkivaltaa kuvata näytelmäelokuvan keinoin, ja ahdistuneisuus visualisoituu piirrosviivoin.

Pako sai muun muassa kolme Oscar-ehdokkuutta ja on voittanut kymmeniä festivaalipalkintoja.

Pako, Yle Areena sekä Teema to 7.4. 21.00. Ylen dokkarifestivaalin ohjelmistoa. (K12)

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat