Paavo Väyrysen ikonisen hissi­kuvan jakaminen Facebookissa toi laskun koomikolle

Tekijänoikeuslain muutos tuo selkeyttä siihen, miten meemejä tarkastellaan juridiselta kannalta ja milloin toisten ottamien kuvien hyödyntämisestä tulee maksaa tekijänoikeuskorvauksia.

Jussi Nukarin ottama kuva Paavo Väyrysestä on toiminut meeminikkareille herkullisena pohjana.

6.4. 11:57 | Päivitetty 6.4. 13:35

Kesällä 2020 keskustan silloinen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni joutui kohun keskelle. Kulmuni oli tilannut yksityiseltä konsulttiyritykseltä viestintäpalveluja noin 56 000 eurolla. Heräsi kysymys, lähtisikö puheenjohtaja vaihtoon.

Koomikko-käsikirjoittaja Kaisa Pylkkänen kirjoitti aiheesta vitsailevan päivityksen Facebookissa olevalle koomikkosivustolleen. Oheen hän liitti ikonisen kuvan Paavo Väyrysestä. Kuvassa veikeästi hymyilevä Väyrynen lipuu esiin Eduskuntatalon pater noster -hissillä.

Kuva toimi vitsin huipentumana eli ”punch linena”.

Väyrysestä otetun kuvan oikeudet omistaa uutis- ja kuvatoimisto Suomen Tietotoimisto STT. Kuvan oli ottanut STT:n yksikössä Lehtikuvassa työskentelevä kuvaaja Jussi Nukari kesäkuussa 2018. Väyrynen oli palannut tuolloin eduskuntaan europarlamentista. Kyseinen kuva on innoittanut vuosien varrella lukuisia meeminikkareita.

Pari viikkoa sitten Pylkkänen sai viestin, jossa häneltä penättiin noin 240 euron maksua tekijänoikeusrikkomuksesta. Syynä oli kuvan luvaton käyttö. Viesti tuli tanskalaiselta Copyright Agent -yritykseltä, jolle Lehtikuvan tekijänoikeuksien valvominen on ulkoistettu.

Pylkkänen nosti asian esiin Facebookissaan.

Hän sanoo pitävänsä tekijänoikeuksia arvossa, mutta ”meemiaikakaudella” huumoritarkoituksessa tehdyn julkaisun yhteydessä tekijänoikeusasiat eivät juolahtaneet hänen mieleensä. Koomikko ei tehnyt kuvasta meemiä, vaan jakoi sen humorististen saatesanojen kera.

Tapauksessa on myös surkuhupaista ironiaa.

"Ilmeisesti se onkin juuri koomikko, joka ei saa jakaa vitsejä”, Pylkkänen toteaa Helsingin Sanomille.

Tapaus on herättänyt vilkasta keskustelua ja hämmennystä sosiaalisessa mediassa: pitääkö netin vitsailijoiden nyt huolestua? Kolahtaako sähköpostiin pian lasku jostakin vanhasta someen jaetusta kuvasta?

Ja onko se oikein? EU:n parlamentin vuonna 2019 hyväksymässä tekijänoikeusdirektiivissä oikeus jakaa meemejä, giffejä ja parodiaa on muotoiltu näin:

”Käyttäjien olisi sallittava ladata palveluun ja asettaa saataviin sisältöä, jonka käyttäjät ovat luoneet lainausta, arvostelua, selostusta, karikatyyriä, parodiaa tai pastissia koskevia erityistarkoituksia varten.”

STT:n kanta on tämä: heidän kuvistaan kuuluu maksaa asianmukainen korvaus. Eikä Pylkkäsen postauksessa ollut heistä kyse meemistä tai parodiasta.

”Meidän näkemyksemme mukaan se ei ole parodiaa tai meemi, jos joku julkaisee kuvan sellaisenaan omalla tilillään”, sanoo STT:n toimituspäällikkö Panu Tuunala.

”Kyse on siitä, että maksamme palkkaa kuvaajillemme ja arvostamme heidän työtään.”

Tuunalan mukaan STT valtuutti muutama vuosi sitten Copyright Agentin tarkastelemaan tekijänoikeusrikkomuksia, koska eri tahot käyttävät Lehtikuvan kuvia ilman, että ne maksaisivat käytöstä asianmukaisesti korvauksia.

Lehtikuvan kuvia käydään nyt läpi noin kymmenen vuoden ajalta, ja luvattomasta kuvien käytöstä peritään maksua. Osa sosiaalisen median sivustoista on seurannan piirissä.

Tuunalan mukaan asiassa käytetään tapauskohtaista harkintaa, ja maksut kohdistetaan ammatinharjoittajiin ja yrityksiin.

Pylkkäsen tapauksen myötä asia on noussut julkisuuteen. Tuunalan mukaan tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut hiljattain eikä Pylkkäsen tapauksessa ole kyse yksittäisestä ylilyönnistä.

”Vuosia käytössä olleeseen linjaan ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Tili on katsottu ammatinharjoittamiseen liittyväksi.”

Pylkkäsen tapaus on kuitenkin kinkkinen.

Vaakakupin toisella puolella on tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyvä oikeus hyödyntää parodiaa – toisella puolella on valokuvaajien oikeus saada korvauksia kuviensa käytöstä.

Tapaus kytkeytyy parhaillaan olevaan tekijänoikeuslain muutokseen, jossa yksi oleellinen muutos koskee juuri parodiaa ja esimerkiksi meemejä.

Vuonna 2019 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla. Tämä DMS-direktiivi edellyttää Suomessakin muutoksia tekijänoikeuslainsäädäntöön.

”Direktiivi velvoittaa säätämään muun muassa parodiaa koskevan tekijänoikeuden rajoituksen, joka suojaa käyttäjiä juuri Facebookia ja vastaavia internetalustoja käytettäessä. EU:n parlamentin ja komission kannan mukaan parodia kattaa myös meemit”, kertoo Turun yliopiston kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly.

Myllyn on perehtynyt muun muassa immateriaalioikeuksiin.

Mylly ei ole nähnyt Pylkkäsen päivitystä, vaan kommentoi lakia ja lakimuutosta yleisellä tasolla.

Ongelma on kuitenkin se, että lakimuutos ei ole tullut Suomessa vielä voimaan.

Jokaisen direktiivin kohdalla on säädetty määräaika, jonka sisällä EU-maiden tulee sisällyttää direktiivin vaatimukset kansallisella tasolla omaan lainsäädäntöönsä. DMS-direktiivin osalta se päivä meni jo, sillä direktiivin olisi pitänyt tulla voimaan jo viime kesänä.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevään 2022 aikana.

Jatkossa kuvia voisi käytännössä käyttää vapaasti huumorimielessä ja meemeissä, jos ne täyttävät parodian tunnusmerkit. Tästä on tulossa nimenomainen säännös tekijänoikeuslakiin.

Täysin ongelmatonta meemien jakaminen ei kuitenkaan ole.

Myllyn mukaan uusi sääntely edellyttää käytännössä sitä, että tekijänoikeuksia rikkovia aineistoja blokataan automaattisesti pois sosiaalisen median virrasta. Algoritmi voi kuitenkin erehtyä esimerkiksi siitä, onko jokin sisältö tekijänoikeuslain mukainen vai sen vastainen.

”Algoritmit eivät lähitulevaisuudessakaan ole niin kehittyneitä, että ne osaisivat ratkoa oikein tällaisia kysymyksiä. Tällöin alustatalousyritys päätyy herkästi yliblokkaamaan. Lain sinänsä sallima meemi ei siten välttämättä päädy somealustalle lainkaan”, Mylly sanoo.

Direktiivin linjaus selkeyttää nykytilannetta erityisesti meemien osalta.

Oikeuskäytäntö on Suomessa perustunut niin sanottuun vapaaseen muunteluoikeuteen.

Sen mukaan parodian pitää muuntaa alkuperäistä teosta niin paljon, että parodiateos tulkitaan uudeksi, itsenäiseksi teokseksi. Parodiat on siten käytännössä hyväksytty Suomessa jo nykyisen lain mukaan.

Vaikka Suomen voimassa olevasta tekijänoikeuslaista ei löydy parodiaan liittyvää mainintaa, oikeuskäytännön perusteella tällainen oikeus teosten parodiseen muunteluun on voimassa sellaisena kuin EU on tuomioistuimessaan sen määritellyt.

”EU:n tuomioistuimen määritelmä parodiasta on hyvin laaja. On perusteltua ajatella sen kattavan myös useimmat meemit DSM-tekijänoikeusdirektiivin tapaan. Näillä perusteilla tekijänoikeusmaksujen periminen parodian kriteerit täyttävistä meemeistä Suomessa on jo nyt laitonta”, Mylly sanoo.

Kuva voi muuttua parodiseksi meemiksi, jos sitä muokataan ja siihen lisätään huumori- ja pilailumielessä jokin elementti, kuten teksti.

Kaisa Pylkkäsen tapauksesta uutisoi ensin Iltalehti.

Helsingin Sanomat kuuluu Sanomaan, joka omistaa enemmistön STT:stä.

Oikaisu 6.4. klo 13.31: Muokattu algoritmejä käsittelevää kohtaa. Siinä puhuttiin virheellisesti tekijänoikeuksia rikkovista meemeistä, mutta DMS-direktiivin mukaan meemit ovat tekijänoikeuden sallimia. Lisätty myös Myllyn kommentti algoritmien puutteista.

Lue lisää: Kuka saa jakaa musiikkia, miten käy meemeille? Tätä kaikkea uudet digi­tekijän­oikeudet tarkoittavat

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat