Voiko keskellä rasistista, korruptoitunutta ja väkivaltaista maailmaa selviytyä kunnialla?

Colson Whiteheadin romaani maalaa lumoavasti New Yorkin baareja, asuntoja, myymälöitä ja katuja.

Colson Whitehead

13.5. 2:00

Romaani

Colson Whitehead: Harlem Shuffle (Harlem Shuffle). Suom. Markku Päkkilä. Otava. 381 s.

Alkukielellä viime vuonna ilmestynyt Colson Whiteheadin romaani Harlem Shuffle on saanut nimensä 1960-luvun samannimisestä r&b-kappaleesta.

Musikaalinen yhteys vie ajatukset oikeaan suuntaan. Harlem Shuffle on letkeämpi, sympaattisempi, lämpimämpi ja hauskempi kuin kirjailijan kaksi edellistä, hirveyksistä kertonutta romaania.

Afrikkalais-­amerikkalaisen Whiteheadin läpimurtoteos Maanalainen rautatie (2016) alkaa taitavana historiallisena romaanina karkaavista orjista. Sitten mukaan tulee fantastisia elementtejä ja eri aikakausien jännittävää yhdistelyä. Ravisteleva ja tiheä teos sai Pulitzer-palkinnon.

Seuraava romaani, myöskin pulitzeroitu Nickelin pojat (2019), kertoi julmasta koulukodista. Mukaan sekoittui myös seikkailukertomuksen elementtejä.

Näiden lisäksi vuonna 1969 syntyneeltä Whiteheadilta on suomennettu varhaistuotantoon kuuluva hieno Balladi John Henrysta (2001), amerikkalaisesta folkloresta lähtevä romaani, joka panosti enemmän muotoon ja älyllisyyteen.

Harlem Shufflen yhdistelmä on tavanomaisempi ja perinteisempi: rikosromaani, johon kasautuu yhä enemmän historiallis-yhteiskunnallista ainesta.

Romaanin päähenkilö Ray Carney on afrikkalais-amerikkalainen huonekalukauppias 1950–60-luvun Harlemissa. Sympaattinen Ray on käynyt perheessään ensimmäisenä collegen. Tuore perheenisä haaveilee sosiaalisesta noususta ja käy siksi kauppaa varastetulla tavaralla.

Hän sijaitsee rikollisen maailman ja kunniallisen maailman kohtauspisteessä. Se tekee hänestä sopivan hahmon aikakauden muutosten kuvaamiseen.

Kuten sympaattiset hustlaajat kirjoissa ja elokuvissa usein, myös Ray tulee vedetyksi mukaan liian isoon tapaukseen, nimittäin hotellin ryöstöön. Saaliista ovat pian kiinnostuneet useammatkin tahot. Ja kirjan edetessä monet muutkin turhat suuret kuviot aiheuttavat vaaroja pienyrittäjälle.

Ray yrittää selviytyä kunnialla keskellä rasistista, korruptoitunutta ja väkivaltaista maailmaa.

Hän joutuu myös toistuvasti miettimään omaa paikkaansa erilaisissa hierarkioissa. Whitehead kuvaa paneutuen ja elävästi mustien sisäisiä hierarkioita.

Kirjailija on jälleen erityisen hyvä ajan ja paikan luojana. Romaani maalaa lumoavasti New Yorkin baareja, asuntoja, myymälöitä ja katuja. Osa paikoista on aitoja, osa keksittyjä. Myös taloudellisia prosesseja, nimenomaan ostamista ja myymistä, kuvataan taitavasti ja tarkasti.

Mitä pidemmälle kirja etenee, sitä selvemmin nousevat esiin tuloillaan olevat muutokset.

Romaanin tarina loppuu noin 1960-luvun puoleenväliin, mutta merkkejä on nähtävissä esimerkiksi 1960-luvun loppupuolen etnisistä mellakoista, afrikkalais-amerikkalaisen keskiluokan laajenemisesta, politiikkojen käynnistämästä sodasta huumeita vastaan ja rikollisuuden kasvusta New Yorkissa.

Tottakai Harlem Shuffle on hieno rikosromaani. Siinä on ovelia juonenkäänteitä, värikkäitä rikollisia, juonittelua ja taidokkaasti kuvattua väkivaltaa.

Mutta se tuntuu jatkuvasti olevan kiinnostuneempi aikakaudesta ja kaupungista rikosten näyttämönä kuin rikoksista itsestään. Romaani seuraa ihmisiä ja heidän elämänsä suuntaa intensiivisemmin kuin varastetun tavaran kohtaloa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat