Luolia, timantteja, kiirastulta ja myös korealainen tax free – Idea maanalaisen taiteen esittelystä maanalaisessa museossa on nerokas

Amos Rexin suurnäyttely vie katsojan monella tavalla maan alle.

Yleisnäkymä Alas kaninkoloon -tilasta Amos Rexin Maanala-näyttelyssä.

10.4. 16:00 | Päivitetty 15.4. 12:20

Kuvataide

Maanala 21.8. saakka Amos Rexissä (Mannerheimintie 22–24). Ma 11–20, ti suljettu, ke–pe 11–20, la–su 11–17.

Amos Rexin uuden näyttelyn ideassa on yksinkertaista neroutta: maan alle louhittu museo esittelee maanalaisuutta käsittelevää taidetta. Aihe saattaa intuitiivisesti vaikuttaa marginaaliselta, mutta näyttely osoittaa jalkojemme alle kätkeytyvien maailmojen kiehtoneen taiteilijoita jo vuosisatoja.

Ja miksipä ne eivät kiehtoisi.

Maan alta voi löytää timantteja, hehkuvaa magmaa ja arvokkaita mineraaleja. Kaupunkien alla kulkee viemäreitä, metrotunneleita ja katakombeja, joista maan pinnalla ei välttämättä tiedä mitään.

Jos menee tarpeeksi syvälle, saattaa päätyä Ihmemaahan, Minotauroksen labyrinttiin tai pahimmillaan helvettiin. Maanalaisiin maailmoihin, niin todellisiin kuin kuviteltuihin, liittyy yllättävän paljon kulttuurihistoriaa.

Monipuolisesti teemaa lähestyvä näyttely esittelee teoksia 62 taiteilijalta 1600-luvulta nykypäivään. Vanha ja nykytaide on saatu rinnakkain yllättävän luontevasti. Romantisoidut luolanäkymät, scifi-kirjallisuuden kuvitelmat, mytologiat ja ympäristökriittinen nykytaide risteävät assosiatiivisesti keskenään.

Näyttelykonseptin taustalla on taidekriitikko, kuraattori Pontus Kyander, ja näyttelyn toinen kokoaja on Amoksen kuraattori Anastasia Isakova.

Italialainen taidegraafikko Giovanni Battista Piranesi (1720–1778) tunnetaan parhaiten Kuvitteelliset vankilat -etsaussarjastaan.

Näyttelyn vanhempaa ja taidehistoriallisesti tunnetuinta kerrostumaa edustavat italialaisen Giovanni Battista Piranesin (1720– 1778) Kuvitteelliset vankilat -sarjan etsaukset. Valtavat maanalaiset hallit labyrinttimäisine portaikkoineen ja kidutuslaitteineen ovat tehneet vaikutuksen niin romantikkoihin ja surrealisteihin kuin elokuvien lavastajiin.

August Rodinin veistos Paolo Malatesta ja Francesca da Rimini (1894) kuvittaa kohtausta Danten Jumalaisesta näytelmästä.

Vaikuttava on myös Auguste Rodinin (1840–1917) veistos Paolo Malatesta ja Francesca da Rimini (1894), joka esittää kohtausta Danten Jumalaisesta näytelmästä. Miehensä tappanut Francesca on tuomittu rakastajansa Paolon kanssa kieppumaan helvetin toisella kehällä riehuvassa hirmumyrskyssä, joka estää heitä syleilemästä toisiaan.

Veistos kuvaa hetkeä, jossa Paolo melkein saa otteen Francescasta, joka kuitenkin näyttää lipeävän tuulen riepoteltavaksi.

Yksityiskohta Katja Tukiaisen teoksesta Dante et virgile aux enfers (2019).

Toisenlaisen Dante-tulkinnan tarjoaa Katja Tukiaisen (s. 1969) Dante et Virgile aux enfers (2019) joka pohjautuu romantikkomaalari Eugène Delacroix’n samannimiseen maalaukseen vuodelta 1822.

Alkuteoksessa Dante on oppaineen ylittämässä Styks-virtaa matkalla kohti helvettiä. Tukiaisen versiossa helvetti on vaihtunut karkkiväriseksi paratiisiksi, ja kärsivien sielujen sijaan virrassa polskii joukko nautiskelevia tyttöjä.

Pienen aarreluolan muodostaa nurkkaus, joka esittelee maanalaisia matkoja käsittelevien kirjojen kuvituksia. Mukana ovat tietenkin Lewis Carrollin Liisan seikkailut Ihmemaassa (1865) ja Jules Vernen Matka maan keskipisteeseen (1864), mutta huomio kiinnittyy vähemmän tunnettuihin teoksiin.

Varhaisimpiin scifi-kirjoihin lukeutuva Ludvig Holbergin (1684–1754) teos Niilo Klimin maanalainen matka (1741) valloittaa kuvituksillaan maan alla asuvasta puu-ihmiskansasta. John Augustus Knappin kuvitukset John Uri Lloydin scifi-romaaniin Etidorhpa (1895) taas tavoittavat pienessä koossa maanalaisen maailman jylhät maisemat.

Eteläkorealaisen Young-hae Chang Heavy Industries -kollektiivin videoteos Miss DMZ (2020–2022) vie maanalaiseen tax free -myymälään.

Modernimmasta maanalaisesta utopiasta (vai dystopiasta?) kertoo eteläkorealaisen Young-hae Chang Heavy Industries -kollektiivin satiirinen videoteos Miss DMZ (2020–2022). Svengaavan musiikin tahtiin kiitävä teksti kertoo Etelä- ja Pohjois-Korean välisen demilitarisoidun alueen alla olevasta tax free -myymälästä, jossa kertoja kohtaa elämänsä naisen.

Kamerunilaisen Pascale Marthine Tayoun (s. 1966) teos Diamondscape (2012) muistuttaa veritimantteihin liittyvästä inhimillisestä kärsimyksestä.

Maanalaisten matkojen ohella yksi näyttelyssä toistuva näkökulma on maan alta löytyvät aarteet.

Ane Graffin (s. 1974) piirrokset mineraaleista ovat häkellyttävän pikkutarkkoja, ja A K Dolven (s. 1953) on löytänyt erikoisen marmorilohkareen, joka näyttää kivettyneeltä auringonlaskulta. Axel Straschnoy (s. 1978) taas on tuonut näytille muinoin eläneen laiskiaisen fossiloitunutta kakkaa.

Samalla näyttely muistuttaa maan kaivamisen jättämistä jälkistä. Jussi Kiven (s. 1959) kuvat hylätystä kuparikaivoksesta kertovat ympäristötuhosta, kamerunilaisen Pascale Marthine Tayoun (s. 1966) teos Diamondscape (2012) taas veritimantteihin liittyvästä inhimillisestä kärsimyksestä.

Magnus Enckell: Kiirastuli, 1923.

Näyttely kartoittaa teemaansa kiitettävän moniulotteisesti, mutta samalla teosmäärä on kasvanut turhankin suureksi. Näyttelyn ripustus on hyvin ahdas, eivätkä kaikki teokset pääse kunnolla oikeuksiinsa.

Supistamisen varaa olisi ollut sikälikin, että muutaman teoksen kytkös näyttelyn teemaan on sangen ohut.

Esimerkiksi Gustav Metzgerin (1926–2017) ja Peter Johanssonin (s. 1964) sinänsä kiinnostavat teokset käsittelevät historiallisia ja henkilökohtaisia helvettejä, mutta maanalaisuuden teema jää niissä varsin viitteelliseksi.

Pipilotti Ristiltä on esillä videoinstallaatio Selbstlos im Lavabad (Selfless In The Bath Of Lava), 1994. – Pysäytyskuva videosta.

Näkymä Maanala-näyttelyyn. Keeskellä Nicola Hicksin veistos Ode to Philip Larkin (2021).

Näyttelykonseptin on luonut kuraattori Pontus Kyander.

Kuraattori Anastasia Isakova

Juttua muokattu 15.4. kello 12.20: Täsmennetty, että sekä Pontus Kyander että Anastasia Isakova ovat näyttelyn kuraattoreita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat