Harry Potter -maailmasta kertovan Ihmeotukset-sarjan kolmas osa on yllättäen edeltäjiään parempi

Harry Pottereiden spinoff-elokuvasarja Ihmeotukset on edennyt kolmanteen osaansa ja nyt päästään jo vähän asiaan, kirjoittaa arvostelussaan Leena Virtanen.

Jude Law (vas.) ja Richard Coyle Ihmeotukset: Dumbledoren salaisuudet -elokuvassa.

7.4. 12:39

Fantasia

Ihmeotukset: Dumbledoren salaisuudet (Fantastic Beasts: The Secrets of Dumbledore), ohjaus David Yates, 143 min. K12. ★★★

Harry Pottereiden spinoff-elokuvasarja Ihmeotukset on nyt edennyt kolmanteen osaansa. Ykkösosa oli vielä monien mielestä okei, mutta kakkososasta harva enää jaksoi innostua, ja se olikin oudon jähmeä ja ennen kaikkea sotkuinen. Sotkuisia toki Potteritkin ovat, mutta se ei ole itsetarkoituksellista.

Kolmannessa elokuvassa alkaa olla tunne, että nyt päästään jo vähän asiaan. Tulossa on J. K. Rowlingin mukaan vielä kaksi elokuvaa. Rowling on ollut tässäkin tekemässä käsikirjoitusta, ohjaaja on jälleen brittiläinen David Yates.

Elokuvasarja on selvästi suunnattu entisille Potter-lapsille, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi. Sivujuonteen kautta siinä mennään myös rapakon taakse New Yorkiin. Päähenkilö on edelleen Ihmeotukset-oppikirjan kirjoittaja Lisko Scamander (Eddie Redmayne), joka ujoon tyyliinsä on mukana pelastamassa maailmaa pimeyden voimilta ja erityisesti velho Grindelwaldilta.

Grindelwaldin näyttelijä on nyt vaihtunut kohujen jälkeen Johnny Deppistä tanskalaiseksi Mads Mikkelseniksi, mikä sopii ainakin minulle.

Nyt siis keskitytään Dumbledoren menneisyyteen ja nimen mukaisesti salaisuuksiin. Tosin ne tuntuvat jäävän muun tohinan varjoon. Heti alkukohtauksessa tehdään suorasanaisesti selväksi, että Dumbledore ei vain hairahtunut nuoruudessaan Grindelwaldin karismaan vaan oli häneen rakastunut. Mikä salaisuus se sitten enää on, varsinkin kun asia on ollut aika selvä ennenkin?

Muut salaisuudet liittyvät Dumbledoren omaan perheeseen.

Dumbledore on Pottereiden hienoimpia hahmoja, ja elokuvissa häntä näytteli ensin Richard Harris ja sen jälkeen Michael Gambon. Ihmeotuksissa kapula on annettu rauhaa huokuvalle Jude Law’lle.

Ihmeotusten tarinassa Dumbledore oli aiemmin ikään kuin natsi tai nykyisessä maailmantilanteessa hän voisi olla vaikka entinen kommunisti, jonka silmät avautuivat vasta 1990-luvulla. Elokuvassa ollaan olevinaan 1920-luvulla.

Kolmoselokuvassa on vaikuttavia kohtauksia, muun muassa Liskon Theseus-veljen (Callum Turner) pelastusoperaatio kummallisesta vankityrmästä sekä loppukohtaukset, jotka tosin venyvät liian pitkiksi. Efektit säihkyvät ja suihkivat, ja onneksi vähän hillitymmin kuin edellisessä osassa.

Nyt kun elokuvia ei tehdä enää lapsille, niistä on unohtunut Pottereiden taikuus. Ihmeotusten suuri tarina on vain synkeä peilikuva jästitodellisuudesta, ja varsinkin tänä aikana se voi tuntua jopa kiusalliselta. Ei pliis sotaa demokraattisten ja autoritääristen voimien välillä.

Kukapa olen neuvomaan, mutta mielestäni kannattaisi vedota enemmän nuorten aikuisten nostalgiankaipuuseen. Saattaa nimittäin olla, että Ihmeotusten sykähdyttävimpiä kohtauksia ovat ne lyhyet vierailut Tylypahkassa, jossa nykyään opiskelee uusia velhosukupolvia.

Käsikirjoitus J .K. Rowling, Steve Kloves. Tuottajat David Heyman, J. K. Rowling, Steve Kloves, Lionel Wigram, Tim Lewis. Pääosissa Eddie Redmayne, Jude Law, Mads Mikkelsen, Ezra Miller, Dan Fogler, Callum Turner, Alison Sudol, Victoria Yates.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat