Säveltäjä Sanna Ahvenjärvi haluaa teoksiinsa terapeuttista rauhaa ja raastavia sointivärejä, siksi yhtenä soittimena voi toimia jopa raaputettava jääkalikka

Nykymusiikkin erikoistunut säveltäjä ja lehtori Sanna Ahvenjärvi työskentelee musiikkiopistossa Pohjois-Pohjanmaalla. ”Ajatukseni ja tuntemukseni taipuvat parhaiten atonaaliselle kielelle.”

Sanna Ahvenjärvi soitti viulua viitisentoista vuotta, mutta lopulta säveltäminen vei voiton: "Oli hienoa huomata, että joku voi saada elämyksen säveltämästäni musiikista, kuten itse tykkään tulla kosketetuksi toisten säveltäjien musiikilla". Viime viikon torstaina Ahvenjärvi seurasi Tampere Biennalessa kantaesitetyn Water-teoksen harjoituksia Tampere-talossa.

16.4. 2:00 | Päivitetty 16.4. 10:38

Viime viikon perjantaina säveltäjä ja lehtori Sanna Ahvenjärvi oli Tampere-talossa jännän äärellä, sillä hänen orkesteriteoksensa kantaesityksessä käytettiin arvaamatonta äänilähdettä: teräksisellä lasagnelastalla raaputettavaa jääkalikkaa.

Tai itse asiassa niitä oli perjantaiaamuna vielä viisi erilaista, joista jokaiseen oli jäädytetty hydrofoni, vedessä toimiva mikrofoni.

”Suurin kalikka halkesi heti, kun otimme sen rasiasta. Ja sitten selvisi, että pienemmistä kaksi oli kelvotonta: mikrofoni rätisi tai ei toiminut lainkaan”, Ahvenjärvi kertaa kantaesitysaamun kuumottavaa kokemusta.

Jäljelle jääneistä toinen oli onneksi jäätynyt täydelliseksi. Sen ”tumma bassoinen soundi” täydensi kantaaottavan Water-teoksen teemaa ilmastonmuutosta – ja minuutin mittaisessa ”soolo-osassa” vielä tarkemmin napajäätiköiden sulamista. Mutta jo ennen jääkalikkaa kaksikymmenminuuttisessa Waterissa kuului vesitippa, joka tiputettiin pipetillä teräksiseen desimittaan.

”Niitä piti olla kuivuuden vertauskuvaksi kuusi. Live-esityksiin kuuluu kuitenkin ennakoimattomia, yllättäviä tapahtumia.”

Ennakoimatonta oli myös, että Waterin kantaesitys oli lykkääntynyt kahdella vuodella. Ahvenjärvi ja hänen aviopuolisonsa, säveltäjä ja musiikkiteknologi Tapio Lappalainen olivat viimeistelleet yhteisen teoksensa jo edelliseen Tampere Biennaleen, jonka piti olla huhtikuussa 2020.

Raaputettavasta jääkalikasta ja vesitipasta voi aavistella, että Oulussa asuvan Ahvenjärven ominta musiikkia säveltäjänä on niin sanottu nykymusiikki tai uusi musiikki, atonaalinen musiikki.

”Haluan, että sävellyksistäni löytyy sekä terapeuttista rauhaa että tiukkoja dramaattisia leikkauksia. Raastavia sointivärejä ja rytmistä rytinää sekä sellainen kaari, että kuulija ei pitkästy.”

”Tosin ensimmäiset sävellykseni olivat vielä perinteisiä, romanttisia. Mutta aikaa myöten oivalsin, että ajatukseni ja tuntemukseni taipuvat parhaiten atonaaliselle kielelle”, sanoo Ahvenjärvi ja määrittelee käännekohdaksi ensimmäisen jousikvartettonsa (1998–2000).

Se syntyi pitkän viiveen jälkeen puolittaisena surutyönä ja on omistettu 1989 kuolleelle opettajaäidille, joka sairasti kymmenkunta vuotta liikehermoja rappeuttavaa ALS-tautia.

”En usko, että olisin voinut tavoittaa äidin hidasta, tuskallista taistelua muuten. Se ikään kuin vaati näitä riipivän raastavia harmonioita ja erilaisia soittotekniikoita.”

Jousikvartettoon tiivistyi myös varhempaa elämänkerrallista ainesta, sillä Rovaniemellä varttuneen Ahvenjärven kotona musiikki oli läsnä jo lapsena: laulettiin ja soitettiin, yksin ja yhdessä.

Tosin hän aloitti itse soittamisen vasta teini-iän kynnyksellä, ja vastentahtoisesti. ”Muistan, kuinka pyrin vanhempieni patistamana musiikkiopistoon ja mökötin palattuani portailla: miksi piti mennä.”

Hyvä kuitenkin, että patistivat. Musiikki vei mukanaan ja viulu vaihtui alttoviuluun, jota hän soitti kymmenen vuotta Siepakoissa, tunnetussa rovaniemeläisessä kansantanssiryhmässä.

”Se antoi sytykkeen oman musiikin tekemiselle, vaikka vasta sovittajan roolissa. Säveltämisen suhteen olin kovin itsekriittinen”, arvioi Ahvenjärvi, joka teki ensimmäiset teokset 24-vuotiaana. Silloin hän opiskeli Oulun konservatoriossa musiikin teorian ja säveltapailun opettajaksi.

Sävellysdiplomin Ahvenjärvi suoritti 2005 Itävallan Mozarteum-yliopistosta, jossa opiskeli samaan aikaan myös hänen miehensä. He valitsivat Mozarteumin ennen kaikkea heille suositellun opettajan, säveltäjä Adriana Hölszkyn perusteella. Eivätkä pettyneet.

”Meille oli selvää, että lähdemme Oulusta opiskelemaan ulkomaille.”

Ja lähes yhtä selvää oli, että he palaavat valmistuttuaan Ouluun säveltäjiksi ja opettajiksi.

”Olen oikeastaan ylpeä, että voin auttaa säveltämisestä kiinnostuneista lapsia ja nuoria täällä pohjoisessa”, Ahvenjärvi sanoo.

Ahvenjärvi on ollut kymmenen vuotta lehtorina Jokilaaksojen musiikkiopistossa Pohjois-Pohjanmaalla. Samaan aikaan hän on kiertänyt tiiviisti muita musiikkiopistoja kouluttajana, luennoitsijana, sävellyspajojen ohjaajana.

”Opetustyö ja perhe-elämä ovat vaikuttaneet siihen, että olen edennyt säveltäjänä siivet hieman supussa, itsekriittisestikin. Tosin nyt tuntuu, että voisin levittää siipiä enemmän.”

Oulussa asuvat säveltäjät Sanna Ahvenjärvi ja Tapio Lappalainen ovat aviopari ja ajoittain myös työpari. Heidän yhteisiä teoksiaan on ilmastonmuutokseen liittyvä Water, jonka Tampere Filharmonia kantaesitti viime viikon perjantaina Tampere-talossa osana joka toinen vuosi järjestettävää Tampere Biennalea. Kuva torstain orkesteriharjoituksista.

Kuka?

  • Syntynyt 1972 Rovaniemellä, asuu Oulussa.

  • Säveltäjä, sävellyksen ja musiikin hahmotusaineiden lehtori. Työskentelee Jokilaaksojen musiikkiopistossa Pohjois-Pohjanmaalla.

  • Valmistui musiikinteorian opettajaksi Oulun konservatoriosta 2000, jatkotutkinto 2002.

  • Sävellysdiplomi Itävallan Salzburgin Mozarteum-yliopistosta 2005.

  • Kolmisenkymmentä teosta erilaisille kokoonpanoille, teoksia esitetty yli kymmenessä maassa.

  • Työn alla kamariooppera sekä teos lyömäsoitinyhtyeelle ja tanssijalle.

  • Tuorein kantaesitetty teos Tampere Filharmonian tilaama Water sinfoniaorkesterille.

  • Pitänyt sävellystyöpajoja yli kymmenessä musiikkiopistossa ympäri Suomea. Ollut vieraileva sävellyspedagogiikan luennoitsija muun muassa Sibelius-Akatemiassa.

  • Suomen Säveltäjät ry:n hallituksen jäsen.

  • Puoliso säveltäjä ja musiikkiteknologi Tapio Lappalainen, jonka kanssa kaksi lasta.

  • Täyttää 50 vuotta tiistaina 19. huhtikuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat