Tien varren risteihin ripustetut punaiset mekot muistuttavat lapsista, jotka kuolivat Kamloops Indian Residential School -nimisessä koulussa. Kuva on otettu Kamloopsissa Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa 19. kesäkuuta 2021.

Vuoden parhaat kuvat

World Press Photo -kuvajournalismikilpailun palkinnot on jaettu 64:nnen kerran.


7.4. 13:00 | Päivitetty 7.4. 15:34

Maailman arvostetuimman kuvajournalismikilpailun World Press Photon tulokset on julkaistu.

Vuoden lehtikuvaksi valittiin The New York Timesille kuvaavan Amber Brackenin kuva mekoista, jotka roikkuvat risteillä tien vierellä Kamloopsissa.

Kuvan taustaan liittyy historian hirvittävä vaihe, josta totuus on alkanut selvitä kunnolla vasta nyt.

Tien varren mekot muistuttavat lapsista, jotka kuolivat Kamloops Indian Residential School -nimisessä koulussa.

Koulu oli perustettu Kamloopsin kaupunkiin Kanadan Brittiläiseen Kolumbiaan ja sen ideana oli sulauttaa alkuperäiskansojen lapsia valtaväestöön.

Keväällä 2021 Kamloopsista löydettiin joukkohauta, jossa lepäsi ainakin 215 lapsen ruumiit.

Vastaavanlaisia kouluja perustettiin 1800-luvulla toteuttamaan politiikkaa, jonka tarkoituksena oli sulauttaa alkuperäiskansojen yhteisöjä väkisin eurooppalaisten siirtolaisten ja lähetyssaarnaajien edustamaan kulttuuriin. Yli 150 000 koululaista vietiin väkisin pois vanhempiensa luota, heiltä kiellettiin oman kielen puhuminen ja he joutuivat fyysisen väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi.

Totuus- ja sovintokomission mukaan ainakin 4 100 oppilasta kuoli käytyään näitä valtion ja kirkkojen ylläpitämiä kouluja.

Kamloopsin vuonna 1978 lakkautettu koulu oli järjestelmän suurin. Keväällä 2021 maatutkan avulla löydettiin maasta jopa 215 nuoren ruumiit.

Kanadassa on jo vuosia tiedetty, että tuhansia alkuperäiskansoihin kuuluvia lapsia katosi vuosikymmenien aikana. Nyt suullisena perintönä kulkeneet tarinat kauheuksista todistettiin oikeiksi.

Amber Bracken muistuttaa voittoisalla kuvallaan, että siirtomaahistoria ei ole muinaista historiaa. ”Tämä on elävää historiaa, jonka kanssa eloonjääneet kamppailevat edelleen”, hän kertoo.

World Press Photo -kilpailua muutettiin tällä kertaa niin, että tuomaristo valitsi ensin kilpailuun kuviaan lähettäneiden 4 066 valokuvaajan otosten joukosta 24 alueellista voittajaa eri puolilta maailmaa.

Näistä voittajista valittiin sitten maailmanlaajuisesti parhaat kuvat: vuoden kuva, vuoden kuvareportaasi, paras pitkä valokuvausprojekti ja avoin sarja.

Alla kilpailussa tänä vuonna menestyneitä kuvia.

Vuoden kuvareportaasi:

Nawarddeken-yhteisön vanhimpiin kuuluva Conrad Maralngurra polttaa heiniä Australian Arnheminmaan Mamadawerressä toukokuun 3. päivänä 2021 suojatakseen yhteisöä suuremmilta paloilta. Iltamyöhään sytytetty palo sammuu itsestään lämpötilan laskiessa ja ilmankosteuden noustessa.

Musta haukka (haarahaukan alalaji) lentää metsästäjien aiemmin päivällä sytyttämän tulen yläpuolella Mamadawerressä Australiassa Arnheminmaassa toukokuun 2. päivänä 2021. Pohjois- ja Itä-Australiassa pesivä, tulihaukkana tunnettu lintu tapaa saalistaa hyönteisiä, pieniä nisäkkäitä ja matelijoita näiden paetessa liekkejä.

Australian Arnheminmaan Djulkarissa 11-vuotias Stacey Lee (vas.) on sytyttänyt puunkuoria tuleen nähdäkseen paremmin auttaa käsnäkäärmeiden metsästyksessä.

Australian Arnheminmaan tasangoilla lähellä Gunbalanyaa joukko kylän vanhimpia naisia metsästää kilpikonnia kotitekoisilla välineillä. Kilpikonnat ovat suosittu herkku, mutta päivän aikana löytyy vain kaksi yksilöä. Kun ruoho pian poltetaan, metsästys on helpompaa.

Pitkät projektit -sarjan voittaja Amazonian Dystopia, osa kuvista:

Humaitássa Amazonasin osavaltiossa Brasiliassa Maici-joen rannalla asustavan Pirahã-yhteisön naisia ja lapsia seisomassa ohikulkevan valtatien reunalla toivoen saavansa ohiajavilta syötävää ja juotavaa. Kuvattu 21. syyskuuta 2016. Lalo de Almeidan vuosien projekti nimeltä Amazonian Dystopia kuvaa Amazonin sademetsän tilannetta. Amazonin sademetsä on uhattuna, ja tilannetta on pahentanut Brasilian presidentin Jair Bolsonaron ympäristölle haitallinen politiikka. Hänen kautensa aikana metsien hävittäminen, kaivostoiminta, infrastruktuurin kehittäminen ja luonnonvarojen kiihdyttäminen ovat kiihtyneet. Vuodesta 2019 lähtien Amazonin tuho on ollut nopeimmillaan kymmeneen vuoteen. Amazonin alue on luonnoltaan poikkeuksellisen monimuotoinen ja alueella asuu yli 350 alkuperäiskansaa. Amazonin riistämisellä on runsaasti sosiaalisia vaikutuksia, kun alkueräiskansojen ympäristö ja elämäntapa kärsivät.

Syyskuun kolmantena vuonna 2013 otettu ilmakuva padonrakennustyömaasta Xingu-joella Belo Montessa Brasilian Altamirassa Parán osavaltiossa. Joen vedestä yli 80 prosenttia on siirretty vesivoimahankkeen vuoksi pois luonnollisesta uomasta ja virtauksen raju väheneminen haittaa ympäristöä ja asutusta padon alapuolella.

Mundurukun yhteisön jäseniä nousemassa koneeseen Altamiran lentokentällä Parán osavaltiossa Brasiliassa 14. kesäkuuta 2013. Yhteisön edustajat matkasivat Brasilian pääkaupunkiin tuodakseen esiin näkemyksensä maan hallitukselle Belo Monte padon rakentamisesta protestoituaan hanketta sitä ennen patotyömaalla Xingu-joella. Mundurukun yhteisö asuu Tapajosin, Amazonin toisen sivujoen, rannalla satojen kilometrien päässä paikasta, minne hallitus oli aikeissa rakentaa vesivoimaloita. Belo Monte -hanke rakennettiin ja se valmistui vuonna 2019 huolimatta alkuperäiskansojen, ympäristönsuojelijoiden ja kansalaisjärjestöjen vastustuksesta.

Puunrungolla lepäilevä poika Xingu-joella Paratizãossa lähellä Belo Monten vesivoimalaa 28. päivä elokuuta 2018. Patoaltaan alle jääneiden puiden rungot ympäröivät lepäilijää.

Kulkukoirat tuijottavat lihakaupassa roikkuvaa lihaa Vila da Ressacassa Altamirassa Parán osavaltiossa Brasiliassa 2. syyskuuta 2013. Alueella on louhittu aiemmin kultaa, mutta nyt alue on hylätty lähes täysin.

Quilombola-yhteisön jäsen makaa sammuneena penkillä Pedras Negrasissa São Francisco do Guaporéssa Rondônian osavaltiossa Brasiliassa 29. tammikuuta 2021. Kyseessä on afrobrasilialainen yhteisö, joka koostuu mustista brasilialaisista. Heistä suurin osa on Afrikan mantereelta tuotujen orjien jälkeläisiä. Maan luovuttaminen entisten orjien jälkeläisille oli hidasta jo ennen Jair Bolsonaron valintaa Brasilian presidentiksi. Nyt se on pysähtynyt kokonaan, sillä presidentti päätti olla antamatta lisää maata tällaisille Amazonin yhteisöille.

Yksittäiset kuvat -sarjan alueelliset voittajat eri maanosista:

Mielenosoittaja heittää takaisin kyynelkaasupanosta, jonka turvallisuusjoukot ovat ampuneet väkijoukkoon Sudanin pääkaupungissa 30. lokakuuta 2021. Käynnissä oli mielenosoittajien marssi, joka vaati Sudanin sotilashallinnon alasajoa ja vallan siirtämistä siviiliviranomaisille. Armeija oli ottanut vallan 25. lokakuuta, hajottanut hallituksen ja pidättänyt pääministerin. Mielenosoittajat marssivat 30 joulukuuta Khartumin sekä kahden naapurikaupungin läpi. Mielenosoitukset tukahdutettiin julmasti. Reutersin mukaan viisi ihmistä kuoli. Valokuvaaja Faiz Abubakr Mohamed on sudanilainen, joka osallistui ensimmäisiin mielenosoituksiin heti sotilasvallankaappauksen jälkeen, mutta sittemmin hän kanavoi vastarintansa kuvajournalismiin.

Mielenosoittajat käyttävät ritsoja ja muita kotitekoisia aseita yhteenotossa turvallisuusjoukkojen kanssa Yangonissa Myanmarissa. Armeijan johto käynnisti 1. helmikuuta 2021 vallankaappauksen Myanmarissa, tuntia ennen kuin vastavalittu parlamentti oli vannonut virkavalansa. Vallankaappaus aiheutti valtavia mielenosoituksia ympäri maata, ja sotilaat tukahduttivat niitä väkivaltaisesti. Kansainväliset mediat ja YK raportoivat, että armeija ampui mielenosoittajia ja ihmisten koteja kohti. Kyseisen kuvan kuvaaja pidettiin nimettömänä, jotta tämän turvallisuus voitaisiin taata. Päivää ennen valokuvan ottamista yhteenotoissa kuoli 114 siviiliä.

Panayiota Kritsiopi huutaa, sillä metsäpalo lähestyy hänen taloaan Gouvesin kylässä Evian saarella Kreikassa 8. elokuuta 2021. ”Sillä hetkellä en huutanut vain itseni vuoksi. Huusin koko kyläni puolesta”, Kritsiopi kertoi myöhemmin. Evia on Kreetan jälkeen Kreikan suurin saari. Siellä syttyi heinä-elokuussa 2021 pahoja metsäpaloja. Kreikassa koettiin viime kesänä maan pahimmat helteet 30 vuoteen. Palojen saaminen hallintaan kesti lähes kaksi viikkoa. Metsäpalojen ja pahojen tuhojen syiksi arveltiin useita tekijöitä, muun muassa maapallon lämpenemistä sekä maaseudun autioitumista, palokunnan leikkauksia. Kritsiopin koti selvisi lopulta vaurioitta.

Poliisit ovat pidättämässä miestä Kolumbian Puerto Caldasissa Risaraldassa 6. maaliskuuta 2021. Miehen vaimo ja perhe yrittävät vastustaa kiinniottoa. Tilanne liittyy kolumbialaisen San Isidron siirtokunnan asukkaiden häätöihin, jotka aloitettiin maaliskuun alussa 2021. Siirtokunnan alueelle suunniteltiin rautatietä, joka yhdistäisi Risaraldan departementin pääkaupungin Buenaventuraan, joka on Kolumbian tärkein merisatama Tyynellämerellä. Megaprojektin piti tuoda alueelle työtä ja investointeja. Encinan valokuvien julkaisun ja sitä seuranneen medianäkyvyyden jälkeen keskushallinnon jäsenet puuttuivat asiaan ja San Isidron häädetyille asukkaille luvattiin uusi asuinalue ja korvauksia. Asukkaat saivatkin väliaikaiset suojat, mutta vuoden 2022 alkuun mennessä heitä ei ollut vielä siirretty uudelle alueelle.

Palestiinalaiset lapset kokoontuvat kynttilöineen hauraan tulitauon aikana Beit Lahian kaupungissa Gazassa 25. toukokuuta 2021. Naapuruston lapset ovat olleet hetkeä aiemmin protestoimassa Gazaan kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat