Rituaalinen tanssiesitys näyttää metsän pyhäkkönä ja tekee vaikutuksen musiikillaan

Silentopia rikkoo kiinnostavalla tavalla tekijyyden rajoja, mutta tanssi ja tiede jäävät alisteiseksi kokonaisvaltaiselle musiikille ja vahvalle visuaalisuudelle.

Silentopia-esityksessä ääni ja liike ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa.

15.4. 14:52

Tanssi

Silentopia Espoon Kaupunginteatterissa 14.4. Espoon Kaupunginteatteri, Sivuun Ensemble ja April Jazz -festivaali.

Ohjaaja ja koreografi Ninni Perkon Silentopia yhdistää eri alojen tekijät. Se on tanssiteos, joka avaa April Jazz -festivaalin ohjelmiston ja tuo näyttämölle tutkijoita, joiden ilmaisukanavaksi on annettu fyysinen teatteri.

Espoon Kaupunginteatterin Revontulihalliin on rakennettu luonnon elementtejä ja rakennettua maailmaa yhdistävä näyttämö. Huomiota herättää myös upea puvustus, jossa asujen erilaiset laskostukset ja röyhelöt muuttavat esiintyjien mittasuhteita saaden heidät muistuttamaan erikoisia lintuja tai hyönteisiä.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian opiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet lavastuksen, puvustuksen sekä näyttävät kasvi-installaatiot visualisoinnista vastaavan Alisha Davidowin ohjauksessa. Myös Ainu Palmun kylmän ja lämpimän sekä kovan ja pehmeän vastakohtaisuuksista ammentava valosuunnittelu on merkittävä osa Silentopian visuaalista kokonaisuutta.

Silentopiaa kutsutaan taiteiden- ja tieteidenväliseksi tapahtumaksi, mutta tieteen osuus jää itse esityksessä vähäiseksi. Näyttämöllä nähdään kolme muurahaisiksi roolitettua muusikkoa ja neljä ihmistä (tanssijat). Tutkijat Unni Pulliainen ja Jaakko Kaartinen nousevat näyttämölle tietäjäoppaiden roolissa, mutta enemmän esiintyjinä kuin tieteilijöinä.

Tietäjäoppaat haravoivat kuvioita hiekkaan, ihmiset tanssivat sisäisen kivun riivaamina. Yksin on vaikea olla, mutta yhdessäolo päätyy takertumiseksi ja irti pyristelyksi. Hiljalleen hiekka valtaa alaa tanssimatolta. Väliajan jälkeen roolit sekoittuvat ilahduttavalla tavalla kokonaisuudeksi, jossa jokainen on tasavertaisesti esiintyjä, tanssija ja muusikko.

Kuningatarmuurahaiseksi nousee säveltäjä ja muusikko Anni Elif, jonka joukkoihin myös katsoja haluaisi liittyä laulamaan osana yhteistä harmoniaa.

Silentopia on rituaalinomainen esitys, jossa ääni ja liike ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Vahvimman vaikutuksen lopulta tekee teoksen musiikki, joka löytää tiensä ihon alle.

Esityksen teemat, ympäristöahdistus ja luontosuhde, ovat ajankohtaisuudessaan erittäin tärkeä aihe, joka koskettaa meitä kaikkia halusimme tai emme.

Silentopia ei kuitenkaan saarnaa. Se koskettaa ennen kaikkea sanatonta tunnetasoa ja herättää pohtimaan omaa yhteyttä luontoon ja luo toivoa.

Silentopia, ohjaus ja koreografia Ninni Perko, tanssi Jukka Tarvainen, Kaisa Niemi, Katri Soini, Emmi Pennanen, liikemateriaali Ninni Perko ja esiintyjät, sävellys ja musiikki Anni Elif, Jarmo Saari ja Pauli Lyytinen, äänisuunnittelu Paavo Malmberg, visualisointi Alisha Davidow, valosuunnittelu Ainu Palmu, dramaturginen tuki Anna Krogerus, tutkijat Panu Pihkala, Unni Pulliainen, Jaakko Kaartinen ja Marja Mesimäki.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat