Kyllikki Saaren murhan inspiroima kaamea rikoskomedia on täynnä naisten vähättelyä – jopa elokuvan ohjaaja luonnehti sitä ”hirvittäväksi ja mauttomaksi”

1950-luvun floppielokuva on tuttu näky viime vuosien tv-ohjelmistossa.

Santeri Karilo esittää roistoa ja Leni Katajakoski autokorjaamon apulaista.

10.4. 16:28

Yle TV1 näyttää arki-iltapäivisin vanhoja kotimaisia elokuvia, ja maanantaina vuorossa on poikkeuksellinen tapaus.

Ei niin, että kyseessä olisi kadoksissa ollut mestariteos, pikemminkin päinvastoin. Ville Salmisen vuonna 1957 ohjaama rikoskomedia Taas tyttö kadoksissa on esitetty televisiossa lukemattomia kertoja, pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana kuusi kertaa.

Erikoiseksi elokuvan tekee se, että sitä pidettiin erittäin epäonnistuneena jo ensi-iltansa aikaan, ja ohjaaja Salminen myönsi vuonna 1968 antamassaan haastattelussa hävenneensä, että oli alistunut tekemään niin hirvittävän ja mauttoman elokuvan.

Elokuva on tänä keväänä ajankohtaisempi kuin aiemmilla esityskerroillaan, sillä perjantaina ensi-iltansa saanut KOM-teatterin näytelmä Runar ja Kyllikki perustuu aikoinaan paljon julkisuutta saaneeseen Kyllikki Saaren murhaan, ja myös Taas tyttö kadoksissa sai innoituksensa samasta murhatapauksesta.

Ajatus siitä, että kansaa kuohuttanut ja selvittämättömäksi jäänyt murha olisi aiheena kepeässä toimintakomediassa oli huono jo elokuvan valmistumisen aikaan.

Fennada-Filmi sen kuitenkin teki, ja vaikka yhtiö aikoinaan väitti, että elokuvalla ei viitata Kyllikki Saaren murhaan, elokuvassa kadonneen ja murhatuksi epäillyn tytön nimi on Annikki Niemi, ja tapahtumat sijoittuvat Sivujoen pitäjään.

Kyllikki Saari murhattiin Isojoella.

Ohjaaja Ville Salmisen katumusta on helppo ymmärtää, sillä elokuva on monella tavalla huono.

Kuvaukset aloitettiin ennen kuin käsikirjoitus oli valmis. Tökerön aiheensa lisäksi elokuvan juoni on sekava, tapahtumat äärimmäisen epäuskottavia, ja oman aikansa ykkösketjun näyttelijöistä paistaa epätoivo.

Komediaksi elokuva on jopa oman aikansa mittapuulla erittäin epähauska. Huumoria yritetään vääntää erityisesti naishahmojen kustannuksella. Tarinan naiset kuvataan yksinkertaisina, lapsellisina ja rationaaliseen ajatteluun kykenemättöminä.

Ainoa erilainen naishahmo on Leni Katajakosken esittämä autokorjaamon apulainen, vamppimainen kovismimmi.

Ensi-illan jälkeisissä arvioissa vuonna 1957 elokuvaa moitittiin mauttomaksi, sekavaksi ja innottomaksi ja sen henkilöhahmoja epäonnistuneiksi.

Uusi päivä -lehden arviossa nimimerkki Untamo paheksui erikseen kohtausta, jossa ”tyttö lyö miestä punnuksella ja mies tyttöä nyrkillä”. Muuten naishahmoihin ei kiinnitetty erityistä huomiota.

Uusi aika -lehden Helmi Neva tosin pani merkille niistä yhden: ”Leni Katajakoski -paran muotoja on yritetty ponnella pursottaa yli omien mittojen. Parempia ja luonnollisempia osia sievälle Lenille!”.

Yleisö ei elokuvasta innostunut, ja lipputulot kattoivat vain puolet elokuvan valmistuskustannuksista.

Taas tyttö kadoksissa TV1 11.4. klo 13.20. Elokuva on katsottavissa myös Yle Areenassa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat