Pianistilegenda Radu Lupu on kuollut 76-vuotiaana: Syvällinen muusikko oli myös suomalaisten ikisuosikki

Radu Lupu peruutti viiden vuoden takaisen viimeisen Suomen-vierailunsa jälkeen esityksiä yhä useammin terveyssyistä. Lopullisesti hän vetäytyi lavoilta vuonna 2019.

Radu Lupu Finlandia-talolla vuonna 1996.

19.4. 16:57

Aikamme arvostetuimpiin pianotaiteilijoihin kuulunut Radu Lupu kuoli sunnuntaina kotonaan Lausannessa Sveitsissä useiden vaikeiden sairauksien murtamana. Hän oli 76-vuotias, syntynyt Galațissa Romaniassa 30. marraskuuta 1945.

Lupu aloitti pianotunnit kuusivuotiaana ja sai huippuopetusta esimerkiksi romanialaisen tähtipianistin Dinu Lipattin opettajalta Florica Musicesculta. Myöhemmin hän opiskeli Moskovassa esimerkiksi Svjatoslav Richteriä ja Emil Gilelsiä opettaneen Heinrich Neuhausin johdolla.

Lupu voitti vuosina 1966–1969 Van Cliburn -kilpailun, Enescu-kilpailun ja Leedsin pianokilpailun. Tämä käynnisti loistavan kansainvälisen uran konserttilavoilla ja Decca-yhtiölle tehdyillä levytyksillä.

Varhaisissa haastatteluissa hän väitti olevansa pitkälle itseoppinut ja omaksuneensa paljon musiikin hahmottamisesta myös kapellimestareilta, kuten Arturo Toscanini ja Wilhelm Furtwängler. Hänen oma mielipianistinsa oli tuolloin Mieczysław Horszowski. Myöhemmin hän piti tapanaan kieltäytyä haastatteluista ja antaa pianon puhua.

Ja miten piano puhuikaan! Varhaisissa HS-arvosteluissa Erik Tawaststjerna ylisti hänen ”ylhäistä pidättyvyyttään” ja kaipasi jopa hieman vähemmän harkintaa ja enemmän spontaaniutta Schumannin pianokonserttoon.

”Kaikkein suurimmat nimet, Rubinstein ja Gilels, olisi otettava vertailukohdaksi, jos haluttaisiin ryhtyä erittelemään Lupun lämmintä ja monivivahteista pianon sointia. Lupu jatkaa heidän perintöään todella arvokkaalla tavalla”, ylisti Seppo Heikinheimo Brahmsin d-mollikonserton tulkintaa vuonna 1986.

Oma ensikokemukseni Lupusta konserttilavalla oli Schubert-resitaali Berliinin Philharmonien kamarimusiikkisalissa vuonna 1994. Siinä oli vielä joidenkin varhaisten levytysten ytyä ja jytyä yllättävissäkin määrin.

Temponkäsittely pysyi myöhemminkin varsin vapaana ja pakotti orkesterit ja kapellimestarit tarkkaavaisuuteen pianokonsertoissa.

Kapellimestari Jukka-Pekka Saraste sai ystävänsä Radu Lupun usein solistiksi Suomeen. Kuva on RSO:n harjoituksista vuodelta 2001.

Vanhoilla päivillään Lupu oli varsinainen zen-mestari. Soitto oli pelkistynyt kaikesta epäolennaisesta riisutuksi kauneudeksi.

Beethoveniin olisi joskus toivonut lisää kitkaa ja kamppailua, koska se on osa säveltäjän tyyliä. Esimerkiksi Mozartin ja Schubertin musiikkiin Lupun pakottoman soljuva ja äärimmäisen kaunis sointi sopi erinomaisesti.

Vuonna 2017 kriitikko Jukka Isopuro kuvaili vanhan mestarin ”torkkuvaa tyyneyttä” flyygelin ääressä. Soitto oli ”eleetöntä, ulkomaailmasta häiriintymätöntä, kuin unennäköä”, mutta rauhallisuuden alta kumpusi yhä ”suuri musikaalinen jäntevyys ja valppaus”.

Orkesterimuusikot kertoivat ihastuneina, kuinka vanha mestari ei suinkaan keskittynyt vain flyygeliin ja kapellimestariin, vaan otti lempeän katsekontaktin aina siihen muusikkoon, jonka kanssa solistinen sanottava sillä hetkellä vuorotteli.

Tämä huomattiin myös arvioissa. ”Rytmit olivat kimmoisia, harmoniset värit vivahteikkaita, vuoropuhelu etenkin puhaltimien kanssa sulavaa”, Isopuro mainitsi.

Pian viimeisen Suomen-vierailun jälkeen Lupu peruutti esityksiä yhä useammin terveyssyistä. Hän vetäytyi lavoilta lopullisesti vuonna 2019.

Kuolinuutisen jälkeen maailmankuulut kollegat valottivat viesteissään hieman myös hänen yksityistä puoltaan, josta tiedettiin lähinnä varhainen avioliitto Elizabeth Wilsonin ja pitkä liitto Lausannen kamariorkesterin viulistin Delia Bugarinin kanssa.

”Hän ei ollut vain yksi suurimmista, lämpimimmistä ja syvällisimmistä muusikoista”, muistutti sellisti Steven Isserlis Twitterissä.

”Hän oli myös erittäin ystävällinen, myötätuntoinen, vaatimaton ja huumorintajuinen mies – loistava ystävä. On totta, että hän oli valmis lähtemään. Mutta häntä tullaan kiihkeästi kaipaamaan.”

Lue lisää: Pianisti Radu Lupu soitti HKO:n solistina surumielisesti ja salaperäisesti, kuin unessa

Lupu yhdisti harkinnan ja valppauden

Radu Lupun ainutlaatuinen pianotaide

Radu Lupun pianismi valloittaa hiljaisin sävyin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat