Maailman suurin taidenäyttelytapahtuma on tänä vuonna hyvin poliittinen: Venetsian biennaalissa näkyvät Ukrainan sota ja saamelaisten oikeudet

Volodymyr Zelenskyi puhui videon välityksellä biennaalin näyttelyn avajaisissa ja korosti taiteen voimaa.

Ukrainalastaiteilija Pavlo Makov poseeraa Fountain of Exhaustion -teoksensa edessä.

22.4. 15:23

Ukrainan sota on vahvasti läsnä viikonloppuna avautuvassa Venetsian biennaalissa, joka järjestetään nyt 59:ttä kertaa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui torstaina videon välityksellä Ukrainalle omistetun This is Ukraine: Defending Freedom -näyttelyn avajaisissa Scuola Grande della Misericordia -rakennuksessa.

Näyttelystä päätettiin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

”Ei ole olemassa tyranniaa, joka ei yrittäisi rajoittaa taidetta, koska he näkevät taiteen voiman”, Zelenskyi sanoi.

”Taide voi kertoa maailmalle asioita, joita ei voi jakaa toisella tapaa.”

Näyttely on koottu yhteistyössä Ukrainan presidentinkanslian ja kulttuuriministeriön kanssa.

Näyttely tuo esiin ukrainalaisia nykytaiteilijoita sekä nostaa esiin maan historiaa ja kulttuuria. Esillä on ukrainalaistaiteilijoiden, kuten Maria Primatšenkon ja Tetjana Jablonskan, töitä. Lisäksi panoksensa ovat antaneet kansainväliset nimet Takashi Murakami ja Damien Hirst.

Esillä on esimerkiksi kirjailijan ja taiteilija Yevgenia Belorusetsin sodasta kertova päiväkirja.

Näyttelyssä on myös Lesia Khomenkon valtavia maalauksia miehistä, joiden tavanomaiset työtehtävät jäivät yllättäen sivuun, kun heidän piti lähteä sotimaan.

Yhdeltä seinältä löytyy myös 300 valokuvaa äideistä, jota ovat menettäneet poikansa vuonna 2014 alkaneessa sodassa.

Ukrainan paviljongissa esillä on muun muassa Pavlo Makovin ja hänen tiiminsä Fountain of Exhaustion -teos, joka koostuu yli 70:stä pronssisesta suppilosta.

Suppilot on asetettu tasoihin ja vesi virtaa niiden läpi. Idea teokseen syntyi vuonna 1995 Harkovan kaupungin tulvien vuoksi. Ne aiheuttivat vakavia ongelmia kaupungin vedenjakeluun.

Teoksen matka biennaaliin oli täynnä haasteita. Ukrainan kuraattori ja Makovin tiimin jäsen Maria Lanko oli Ukrainassa Venäjän hyökätessä maahan. Lanko pakkasi suppilot autoonsa ja lähti ajamaan kohti rajaa. Milanosta hän sai käsiinsä tekijän, joka pystyi luomaan uudelleen ne osat teoksesta, joita hän ei saanut otettua mukaansa.

Venäjän paviljonki sen sijaan seisoo tyhjillään, sillä paviljongin kuraattori ja taiteilijat erosivat tehtävistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Järjestäjien mukaan sellaisille taiteilijoille, jotka vastustavat Venäjän hallintoa, olisi suotu mahdollisuus osallistua.

Saamelaistaiteilijoiden paviljongissa on esillä Pauliina Feodoroffin, Máret Ánne Saran ja Anders Sunnan taidetta.

Ukrainan sodan lisäksi toinen merkittävä poliittinen ulottuvuus näkyy biennaalissa. Tavanomaisesti Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on yhteinen paviljonki. Nyt paviljonki on saamelaistaiteilijoiden käytössä.

Esillä on muun muassa Anders Sunnan maalaussarja, joka kuvaa hänen perheensä käymää oikeustaistelua. Sarjan ohessa on dokumentteja oikeudenkäynnistä. Sunnan suku on viimeisen 50 vuoden aikana taistellut Ruotsin valtion kanssa, kun maa on ajanut sukua pois kotoaan ja riistänyt sen oikeuksia elinkeinonharjoittamiseen.

Toisen taiteilijan työ käsittelee myös oikeustapausta. Taiteilija Máret Ánne Saran veli nosti Norjan valtiota vastaan syytteen vuonna 2016 porojen tappamisesta.

Tuolloin taiteilija teki oikeustalon eteen 200 verisestä poronpäästä koostuvan installaation. Myöhemmin porojen kalloista tehty teos esitettiin Documenta-nykytaidetapahtumassa.

Myös Suomi saa kritiikkiä saamelaistaiteilijoilta. Pauliina Feodoroff ottaa kantaa saamelaisten oikeuteen metsiin ja maa-alueisiin.

Venetsian biennaali avautuu yleisölle lauantaina 23.4. ja on avoinna 27.11. saakka.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat