Perinteetkin kaipaavat aika ajoin tuuletusta, sanoo Karjalan Liiton puheen­johtaja Outi Örn: ”Rohkeammin voitaisiin uudistua”

Jotta perinne voi jatkua, sitä pitää pystyä myös uudistamaan. Helppo tehtävä se ei ole, Outi Örn myöntää.

Yhteiskunta on tullut yhä avoimemmaksi eri kulttuureille, Outi Örn sanoo. ”Erilaisia kulttuureja pidetään nykyään jo rikkautena, eikä niitä tarvitse peitellä. Kun mie tulin Uudellemaalle, sain kasvotusten pelkästään positiivista palautetta murteestani. Mutta tiedän kollegoja, jotka tulivat esimerkiksi 1970- ja 1980-luvulla Helsinkiin, ja heidän piti vielä piilotella murrettaan.” Örn kuvattiin Karjalatalossa Helsingin Käpylässä.

3.5. 2:00 | Päivitetty 3.5. 6:28

Zachris Topelius kirjoitti Maamme kirjassa (1875) Suomen heimoista. Karjalaisia hän kuvasi muun muassa avomielisiksi ja vilkkaiksi, kuin Suomen kansan päiväpuoleksi. Oletko stereotyyppinen karjalainen, Karjalan Liiton puheenjohtaja Outi Örn?

”En koe olevani erityisen vilkas tai puhelias, ennemmin mie olen aika rauhallinen”, Örn sanoo.

Mutta hetken asiaa punnittuaan hän on kuitenkin valmis tulemaan hieman vastaan: yhdessä tekeminen innostaa. Se jos mikä on karjalaista, Örn vakuuttaa.

”Esimerkiksi luovutetun Karjalan alueella oli paljon aktiivista yhdessä tekemistä. Kun karjalaisia sitten asutettiin muualle Suomeen, monissa kunnissa yhdistystoiminta koki melkoisen buustin.”

Örnin omat juuret ovat Pohjois-Karjalassa Kiteellä.

”Ei sitä siellä tietenkään ajatellut, että ollaanpa sitä nyt karjalaisia. Ruoka- ja käsityöperinteet olivat tavallinen osa arkea.”

Jos vaikka omalla kylällä syntyi lapsia, oli täysin luonnollista käydä rotinoilla, Örn kertoo. Rotinat tarkoittavat ruokalahjoja, joita viedään vastasyntyneen perheeseen. Termi pohjautuu venäjän sanaan rodiny, joka tarkoittaa synnytystä ja lapsivuodetta.

Omaan karjalaisuuteensa Örn kertoo heränneensä oikeastaan vasta muutettuaan kotiseudultaan Uudellemaalle, alueelle, jossa näkyi enemmän suomenruotsalainen kulttuuri.

”Esimerkiksi juhannusjuhlassa tanssittiin juhannussalon ympärillä, ja tekeminen oli kokonaisvaltaisen iloista. Totta kai iloisuus kuuluu karjalaisuuteenkin, mutta siihen liittyy myös se tietty slaavilainen melankolia, tietty suru ja haikeus, joka taas tulee karjalaisten kokemusten kautta.”

Nyt nuo kokemukset ovat jälleen nousseet pintaan. Ukrainan sota on otettu Karjalan Liiton jäsenistön piirissä raskaasti, Örn sanoo.

”Jäseninä on myös heitä, jotka aikoinaan joutuivat lähtemään luovutetuilta alueilta, pahimmillaan kaksikin kertaa, sekä heidän jälkipolviaan. Tämän päivän tapahtumat ovat nostaneet monilla tunteet ja muistot pintaan. Mutta toisaalta nuoremmat polvet ovat todenneet, että onneksi omat vanhemmat tai isovanhemmat eivät ole enää näkemässä, mitä nyt tapahtuu.”

Örnin mukaan karjalaisilla olisi menneisyytensä vuoksi paljon annettavaa nykyiseen keskusteluun pakolaisuudesta, sopeutumisesta ja kotoutumisesta.

”Meillä on edelleen paljon näitä muodikkaasti sanottuja kokemusasiantuntijoita, jotka tietävät, miltä tuntuu, kun saa aikaa pakata vain ne tavarat, jotka jaksaa kantaa, ja on jätettävä oma kotiseutu.”

Örn on toiminut Karjalan Liiton puheenjohtajana elokuusta 2020. Valinta luottamustoimeen yllätti hänet itsensäkin, sillä puheenjohtajan pallilla on vuosien saatossa totuttu näkemään enimmäkseen päivän politiikassa meritoituneita henkilöitä, kuten Eemil Luukka, Johannes Virolainen ja Marjo Matikainen-Kallström. Keskustalaistaustainen Örn ei työskentele politiikan parissa vaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin hallintojohtajana.

Puheenjohtajuuskaudelle on osunut melkoista myllerrystä, hän myöntää. Ukrainan sotaa edeltänyttä aikaa leimasi koronapandemia tiukkoine rajoituksineen.

”Koronan aikana olemme panostaneet paljon verkkotapahtumiin ja pyrkineet pitämään niiden avulla toimintaa elossa. Se on ollut siinä mielessä hankalaa, että monesti karjalaiset tapaisivat toisiaan mieluiten kasvotusten. Ja jäsenistössä on ihmisiä, joille verkkotapahtumat eivät ole välttämättä helposti hyödynnettävissä.”

Puheenjohtajalla on ollut myös perinteisempiä haasteita selätettävänään. Karjalan liiton jäsenistön keski-ikä on varsin korkea, lähellä seitsemääkymppiä. Miten nuoremmat polvet saadaan mukaan perinteiden vaalimiseen?

Örnin mukaan avain ongelman ratkaisemiseen on monipuolisuudessa ja uudistamisessa. Niitä hän haluaa omalla kaudellaan edistää.

”Karjalainen kulttuuri on todella rikas, mutta huolenani on, että se pelkistyy vain tiettyihin asioihin. Esimerkiksi ruuista ihmiset tietävät vain karjalanpiirakan ja karjalanpaistin.”

Onneksi kuvaa karjalaisuudesta on monipuolistettu viime aikoina esimerkiksi tutkimuksen piirissä, Örn kiittelee.

”On uskallettu nostaa esiin uusia näkökulmia, kuten viittomakielisten siirtokarjalaisten kokemukset ja vähemmistöjen historiaa Karjalassa. On hyvä, että Karjala-tutkimusta tuuletetaan.”

Tuulettaa voisi muuallakin. Yksi Örnin ajatuksista on, että perinteiden tulisi elää ja uudistua ajassa.

”Liittona meillä täytyy tietysti olla tieto perinteistä, kuten siitä, miten joku ruokalaji on alun perin tehty. Mutta rohkeammin voitaisiin tuoda perinteitä myös tähän päivään. Ettei oltaisi niin jyrkkiä.”

Helppo tehtävä se ei ole, Örn myöntää. Mutta jotta perinne voi jatkua, sitä pitää pystyä myös uudistamaan.

”Eihän nuoremmatkaan uskalla tulla toimintaan mukaan, jos koko ajan joutuu miettimään, teenkö jotain väärin. Kulttuuria pitäisi pystyä harrastamaan matalalla kynnyksellä.”

”Historia ja ruokaperinne ovat miulle keskeisimmät asiat karjalaisuudessa. Teen aika paljon karjalaisia ruokia”, Outi Örn kertoo.

Outi Örn

  • Syntyi 1982 Kiteellä.

  • Filosofian maisteri 2007. Hallintotieteen maisteri 2020. Tekee parhaillaan jatko-opintoja Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen oppiaineessa.

  • Karjalan Liiton puheenjohtaja vuodesta 2020. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.

  • Työskentelee Kansallisen audiovisuaalisen instituutin hallintojohtajana.

  • Asuu Länsi-Uudellamaalla.

  • Täyttää 40 vuotta lauantaina 7. toukokuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat