Yhdys­sanavirheet ja sukupuoli­neutraali pronomini ”hen” suututtavat ruotsalaisia kielenkäyttäjiä – Nämä "klassikot” harmittavat suomalaisia

Suomessakin virheiden ja puhekielisyyden pelätään rappeuttavan kieltä, mutta tutkijan mukaan uhat ovat kokonaan muualla.

Mies luki Tukholmassa lehteä aamulla vuonna 2020.

26.4. 15:39

Ruotsalaisia ärsyttävät päivittäisessä kielenkäytössä kaksi asiaa yli muiden: yhdyssanavirheet ja uusi persoonapronominitulokas hen.

Sitä käytetään, kun ei haluta määritellä henkilöä nais- ja miespuolisiksi määritellyillä hon- ja han-pronomineilla.

Tiedot, joista Ruotsin media, kuten SVT, uutisoi, selvisivät ruotsalaisen kieleen erikoistuneen Språktidningen-lehden ja tutkimuslaitos Novumin kyselystä.

Se toteutettiin maaliskuussa, ja vastaajina oli yli tuhat 18–79-vuotiasta.

Kumpikin kärkisijalle noussut ärsyttävyyden aihe keräsi 22 prosentin kannatuksen. Seuraavina olivat runsas englannin sanojen käyttö sekä etnisistä ryhmistä käytetyt termit, joita nykyään pidetään vanhentuneina.

Kielenhuoltajat ovat aina varoitelleet yhdyssanavirheistä, tulosta perustelee Maria Bylin Ruotsin Kielineuvostosta, joka on ruotsalainen vastine Suomessa toimivalle Kotimaisten kielten keskukselle.

Hänen mukaansa niitä pidetään vertauskuvana kieltä ylipäätään uhkaavalle rappiolle:

”Niiden nähdään edustavan kontrollin pettämistä. Ikään kuin yhdyssanavirheistä seuraisi koko kielellisen rakenteen sortuminen”, Bylin arvioi Språktidningen-lehdessä.

Jos yhdyssanavirheistä on valitettu Ruotsissa vuosikymmeniä, uudempi murhe monilla on sukupuolineutraali persoonapronomini hen, joka on yleistynyt ruotsissa vasta 2000-luvulla.

Tehdyssä kyselyssä ärtymyksen syyt olivat erilaiset sen mukaan, minkä ikäisiä vastaajat olivat ja mihin he sijoittivat itsensä poliittisella kartalla.

Anglismit suututtivat varsinkin vanhempia vastaajia. Nuorempien joukossa kiinnitettiin huomiota siihen, että käytettiin esimerkiksi intiaani-sanaa alkuperäisasukkaan sijaan.

Niistä, jotka pitivät hen-pronominia kielessä turhana ja vahingollisena ja olivat myös ilmaisseet puoluekantansa, jopa puolet oli ruotsidemokraatit-oikeistopuolueen kannattajia.

Luku oli kymmenkertainen verrattuna niihin, jotka ilmaisivat kannattavansa muita puolueita.

”Monille ruotsidemokraattien kannattajille hen edustaa epätoivottua kehityssuuntaa”, Språktidningen-lehden päätoimittaja Anders Svensson sanoo.

”Muille se näyttää viittaavan tasa-arvoon ja suurempaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen.”

Suomessa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta, mutta Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla on ollut jo vuosia meneillään Yleiskielen seurantatalkoot -projekti, jossa voi kertoa kielenkäyttöön liittyvistä havainnoistaan ja huolenaiheistaan.

Muutaman tuhannen palautteen perusteella ruotsalaisten kieleen liittyvät huolenaiheet tuntuvat tutuilta, kertoo Kotuksen erityisasiantuntija Henna Leskelä.

”Paljon kommentoidaan median kieltä, sillä sitähän ihmiset kuulevat ja lukevat”, hän sanoo. ”Valitetaan siitä, että omistusliitteet jäävät pois ja muukin puhekielisyys leviää kirjoitettuun tekstiin, samoin englanninkieliset termit, kuten podcast.”

Sille ei valitettavasti ole juurtunut käyttöön suomenkielistä termiä.

”Myös niinku-täytesanan käyttö ja väärä ääntämys, kuten virus-sanassa, ärsyttävät ihmisiä. Kiista alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muotojen välillä on sekin klassikko”, Leskelä jatkaa.

Se, että kieleen ja sen käyttöön kiinnitetään huomiota, kertoo hänestä siitä, miten tärkeä, tunteita lähellä oleva asia se ihmisille yhä on.

”Kielivirheet eivät kuitenkaan suista kieltä rappioon. Enemmän näivettää, jos kokonaisella kielenkäytön alueella, kuten tieteessä, lakataan käyttämästä suomea ja siirrytään englantiin.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat