Arkkitehti Wivi Lönn oli ehkä merkittävämpi nimi 1900-luvun arkkitehtuurissa kuin on edes tajuttu

Suomen ensimmäinen omalla nimellään suunnitellut naisarkkitehti Wivi Lönn saavutti jo opiskeluaikanaan kunnioitusta opiskelutovereissaan, osoittaa juuri avautunut Arkkitehtuurimuseon näyttely.

Wivi Lönn Jyväskylän kotitalonsa työhuoneessa vuonna 1915.

29.4. 11:02

Arkkitehtuuri

Eläköön Wivi Lönn, Arkkitehtuurimuseo, Kasarminkatu 24. Avoinna 8.1.2023 saakka.

Näyttelyjulkaisu ilmestyy toukokuussa.

Kun Wivi Lönnin syntymästä on nyt kulunut 150 vuotta, on korkea aika arvioida hänen merkitystään 1900-luvun alun arkkitehtuurissa. Hän oli ehkä merkittävämpi kuin on tajuttu.

Viime vuosikymmeninä menneisyyttä on paljolti korjailtu kirjoittamalla his storyn sijaan her storya eli historiasta on nostettu tiedettä ja taidetta tehneitä merkittäviä naisia. Naisarkkitehtien historiaa tutkivia näyttelyitä on ollut viime vuosina eri puolilla Eurooppaa, ja ilmiö on kansainvälinen.

Wivi Lönn suunnitteli Tampereen talouskoulun, joka valmistui vuonna 1905. Valo lankeaa kauniisti sisätiloihin.

Lönn on mukana parhaillaan myös Rooman Maxxi-taidemuseon naisarkkitehtien näyttelyssä. Suomesta siellä ovat edustettuina myös Signe Hornborg (1862–1916) ja Aino Aalto (1894–1949).

Lönniä arvioidaan Rooman näyttelyssä kansainvälisen tason tekijäksi, jonka olisi kuulunut saada Pritzker-palkinto, jos sellainen olisi tuolloin ollut.

Arkkitehtuurimuseossa on juuri avattu näyttely nimeltä Eläköön Wivi Lönn. Hänestä on ilmestynyt lisäksi viime aikoina kaksi kirjaa, toinen fiktiivinen, toinen Lönnin ja Hanna Parviaisen suhteisiin ja matkoihin paneutuva.

Lue lisää: Kaksi Suomen historian merkkinaista sai elämäkerran, jossa kerrotaan heistä myös elämän­kumppaneina

Näyttelyä varten tehty monografia julkaistaan joskus toukokuussa. Sen pitäisi kyllä olla yleisönkin käytettävissä jo näyttelyn auettua.

Kaikista kolmesta teoksesta näkyy, että materiaalista on pula. Lönn ei jättänyt juuri mitään yksityistä jälkipolville näyttelyssä olevaa matkakirjaa lukuun ottamatta. Niinpä tärkein Wivi Lönnistä kertova aineisto ovat hänen piirustuksensa ja suunnittelemansa talot, ja niitä on paljon. Piirustusarkisto on Arkkitehtuurimuseon kokoelmissa, Wivi Lönn lahjoitti sen itse sinne 1960-luvulla.

Ehkä Lönn halusi, että hänet muistetaan vain töistään?

Helsingissä sijaitsevan Ebeneserkodin varhainen julkisivuvaihtoehto vuodelta 1906. Helsinginkadun ja Harjukadun kulmaa hallitseva pyöreä torni jäi pois lopullisesta suunnitelmasta.

Näyttää siltä, että Lönn saavutti jo opiskeluaikanaan opiskelutoveriensa kunnioituksen ylivoimaisten piirustustaitojensa ja matemaattisen lahjakkuutensa vuoksi. Hän oli opiskellut itsensä Tampereen teollisuuskoulussa rakennusmestariksi ja hoiti suvereenisti työmaita. Hänet kutsuttiin apuun Gesellius–Lindgren–Saarisen toimistoon, kun nämä tekivät Pariisin maailmannäyttelyn paviljonkia.

Myöhemmin hän teki yhteistyötä Armas Lindgrenin kanssa: Uusi ylioppilastalo Helsingissä ja Estonia-teatteri Tallinnassa kuuluvat heidän yhteistyönsä tuloksiin.

Uusi ylioppilastalo (1910, Helsinki) syntyi Wivi Lönnin ja Armas Lindgrenin yhteistyönä. Lönn vastasi tilaratkaisuista ja rakenteista ja Lindgren suunnitteli julkisivut ja koristeaiheet.

Tallinnan Estonia-teatteri kuuluu Wivi Lönnin varhaisiin töihin. Sekin oli yhteistyö Armas Lindgrenin kanssa.

Wivi Lönnin ja Armas Lindgrenin voittanut ehdotus Estonia-teatterin pohjakaavaksi vuodelta 1909.

Lönn perusti valmistuttuaan vuonna 1896 aika pian oman toimistonsa Tampereelle, ja oli ensimmäinen omalla nimellään suunnitellut naisarkkitehti Suomessa.

Lönn voitti uransa alussa monia arkkitehtuurikilpailuja ja sai sitä kautta merkittäviä töitä kuten Tampereen pääpaloaseman, Aleksanterin kansakoulun ja Tampereen kauppakoulun. Myöhemmin hän ei ehtinyt enää osallistua kilpailuihin.

Wivi Lönnin suunnittelema Tampereen Suomalainen Tyttökoulu (1902, nyk. Pyynikin koulu 1902) oli Lönnin uran ensimmäinen merkittävä toimeksianto. Aikanaan se oli Suomen suurin koulurakennus.

Wivi Lönnin suureen tuotantoon kuuluu kolmisenkymmentä koulua eri puolilla Suomea. Jyväskylässä hän suunnitteli omakotitaloja ja huviloita sekä Parviaisen suvun vaneritehtaiden työväenasuntoja ja muita rakennuksia Säynätsaloon.

Lönn sanoi 1950-luvun haastattelussa, ettei koskaan pitänyt jugendista. Ehkä hän tarkoitti kansallisromanttista aineistoa, jota hän ei juuri käyttänyt. Hänen alkukauden tuotantonsa oli kyllä jugendia.

Uuden ylioppilastalon ja Estonia-teatterin arkkitehtuuri on jo klassisoivaa. Hotelli Helka, entinen NNKY:n talo valmistui 1928. Hanna Parviainen rahoitti talon rakentamista, ja sinne tuli Lönnin ja Parviaisen loppuelämän asunto. Funkiksen makuun Lönn ei koskaan päässyt, ja hän lopettelikin suunnittelua 1930-luvulle tultaessa ehkä juuri siksi.

Wivi Lönnin ja Aili-Salli Ahteen NNKY:n toimitalo (1928, nyk. Hotelli Helka) oli Lönnin uran loppuvaiheen töitä. Lönnin ja hänen kumppaninsa Hanna Parviaisen asunto sijaitsi talon kolmannessa kerroksessa.

Wivi Lönnin 70-vuotispäiville Lallukkaan vuonna 1942 oli kutsuttu kaikki suomalaiset naisarkkitehdit, ja siellä pantiin alulle Architecta-järjestö, jossa oli mukana myös Aino Aalto. Yllätyin, kun Architectan vuosikymmeniä käsitellään näyttelyssä yhtä laajasti kuin Wivi Lönniä, ja Lönnin osuus on ahdettu pääasiassa pieneen näyttelytilaan.

Naisarkkitehtien muistamisen perinteet käynnistyivät Wivi Lönnin 70-vuotisjuhlissa vuonna 1942. Wivi Lönn sai itse Architectan ansiomerkin Architectan 20-vuotisjuhlassa 1962.

Wivi Lönn oli joka tapauksessa uranuurtaja ja Hanna Tyvelän tutkimusartikkelin mukaan tietoinen naisasianainen. Omalla nimellään suunnittelevien, naisten vetämiä arkkitehtitoimistoja ei edelleenkään ole kovin monta, ja esimerkiksi ensimmäinen naispuolinen professori, Kaisa Broner-Bauer, valittiin vasta 1986 Oulun yliopistoon.

Wivi Lönnin suunnitteleman Kesämaan rakennutti vapaaherra Eino-Sakari Yrjö-Koskinen vuonna 1908.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat