Kemin kaupunginteatteri historiallisen lakkautuspäätöksen edessä – voiko toiminta mitenkään jatkua 40-paikkaisella katsomolla?

Kemin kaupunginteatteri halutaan lopettaa ja muuttaa yhdistyspohjaiseksi. Ehdotusta voi kutsua torjuntavoitoksi, mutta jos teatterilla ei ole kunnon tiloja, on tulevaisuus epävarma.

Kemin kaupunginteatterin katsomo on tällä hetkellä 40-paikkainen. Jos teatteri ei saa uusia tiloja, lipputulot jäävät liian pieniksi, sanoo teatterinjohtaja Petri Jäärni.

27.4. 16:00

Kemi

Ensi maanantain kokous Kemin kaupunginvaltuustossa tulee olemaan historiallinen. 75-vuotisjuhlansa kunniaksi Kemin kaupunginteatteri voidaan jopa lopettaa.

Kemin kaupunginhallitus ehdotti 25. huhtikuuta kokouksessaan Kemin kaupunginteatterin lakkauttamista nykymuotoisena täyskunnallisena teatterina. Ehdotuksessa kunnallinen teatteri siirtyisi yhdistysmuotoiseksi teatteriksi, jonka kunnalta vuosittain saama tuki olisi 300 000 euroa. Tuo ehdotus käsitellään maanantaina, ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirita Hyötylän mukaan silloin järjestettävästä äänestyksestä vaikuttaa tulevan hyvin täpärä.

Jos ehdotus menee läpi, mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Petri Jäärni on toiminut Kemin kaupunginteatterin johtajana maaliskuusta asti, kun Mikko Bredenberg irtisanoutui tehtävästä.

Kemin kaupunginteatterin johtaja Petri Jäärni on mietteliäs ja huolissaan.

”Ehdotus on periaatteessa hyväntahtoinen. Teatteria ei kuitenkaan voida lakkauttaa ja sen jälkeen perustaa uudestaan, vaan muutosprosessi pitää tehdä hallitusti, jotta valtionosuudet voidaan siirtää nykyiseltä uudelle perustettavalle yhdistykselle. Kaupungin pitää sitoutua myös tukemaan teatteria pitkäjänteisesti. Se on elinehto tässä tilanteessa.”

Ehdotettu summa eli 300 000 euron kunnan rahoitusosuus on Jäärnin mukaan liian pieni, jotta teatteri voisi tavoitella samaa valtionosuustukea eli VOS-tukea kuin tällä hetkellä. Tuki on nyt 737 000 euroa vuodessa.

Kulttuurilaitoksen lakkauttamisella säästettäisiin noin puoli miljoonaa, mutta samalla Kemi voisi menettää yli 700 000 euron VOS-tuet.

Kaupunki menettäisi samalla merkittävän osa paikallista kulttuurielämää sekä verotuloja.

Teatterin oma ehdotus oli 375 000 euron kunnan rahoitusosuus, johon sisältyy uusien tilojen kunnostaminen. Tällä mallilla olisi Jäärnin mukaan voitu tavoitella nykytasoista VOS-tukea.

”Jos emme saa uusia tiloja, meillä ei ole mahdollisuutta omaan tulonmuodostukseen lipputulojen kautta. Nyt uudessa ehdotuksessa ei puhuta mitään uusista tiloista, se huolestuttaa.”

Toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen Suomen teatterit ry:stä pitää Jäärnin tavoin ensisijaisena nyt sitä, että Kemin kaupunginteatterille kunnostetaan kunnolliset tilat.

”Ilman niitä mikään malli ei voi toimia”, Paavolainen sanoo.

Paavolaisen mielestä ehdotusta voi kutsua torjuntavoitoksi, vaikka tukien menettämisen uhka on olemassa.

Kemin kaupunginteatteri toimii vuonna 1889 valmistuneessa Kemin Tullimakasiinissa. Harjoitustilat ja lavastamo ovat muissa rakennuksissa eri puolilla kaupunkia.

Kemin kaupunginteatteri on joutunut syöksykierteeseen monesta syystä. Teatteri on toiminut vuosikausia väistötiloissa sen jälkeen, kun kulttuuritalossa havaittiin sisäilmaongelmia. Tilojen puute on aiheuttanut sen, ettei kunnon ohjelmistoa ole voitu tehdä. Tämän päälle pandemia kuritti teatteria. Kemin asukasluvun on ennustettu pienenevän.

Kaupungissa pidetään kuitenkin kiinni 14,5 miljoonaa maksavan uuden liikuntahallin rakentamisesta. Metsäyhtiö Metsä Group on myös rakentamassa Kemiin 1,6 miljardin euron biotuotetehtaan.

Kemin teatterin leikkauslistojen luoja on kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterän perustama konsulttiyhtiö Perlacon, joka on vastannut yli sadan kunnan kulttuuripalvelujen leikkaus- ja lakkauttamislistaehdotuksista. FCG Finnish Consulting Groupin nykyään omistama firma toimi esimerkiksi Oulun kaupunginteatterin säästöpäätösten arkkitehtina sekä Kouvolan teattereihin ja orkesteritoimintaan kohdistuneiden säästösuunnitelmien tekijänä.

Lapin Kansan toimitus huomasi viime viikolla Kemin kaupungin talouslaskelmissa laskuvirheen. Budjetissa onkin 5,5 miljoonaa euroa enemmän käytettäväksi kuin alun perin ilmoitettiin. Kemin kaupungin hyvinvointilautakunnan laskelmien mukaan kaupungintalous pysyy hyvin tasapainossa, vaikka teatterille myönnettäisiin sen tarvitsemat 375 000 euroa kunnan tukea.

Paavolaisen mukaan Suomessa ei ole koskaan jouduttu lakkauttamaan kaupunginteatteria. ”Päinvastoin, monissa kaupungeissa ollaan omasta teatterista ylpeitä ja sen toimintaa halutaan tukea monin tavoin.”

Jääkö Kemi nyt historiankirjoihin ensimmäisenä kaupunkina, joka lakkauttaa oman teatterinsa?

”Toivon ja uskon, että näin ei tarvitse olla, vaan teatterin toimintaa voidaan jatkaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat