Suomen puolustuksen suurin ongelma ei ole 1 300 kilometrin itäraja, tähdentää Jukka Tarkka viikon kirjassa

Särmikäs tulkinta Suomen kylmän sodan jälkeisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä.

8.5. 2:00

Tohtori Jukka Tarkka ”tarjoilee uutuusteoksessaan Itsenäisyyden elpymisaika Suomen kylmän sodan jälkeisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä särmikkään kokonaistulkinnan”, professori Juhana Aunesluoma kirjoitti arviossaan (HS 9.3.). ”Teokselle on vaikea kuvitella osuvampaa julkaisuhetkeä.”

Venäjä oli juuri hyökännyt Ukrainaan, ja myös suomen turvallisuustilanne muuttui ratkaisevasti.

Tarkan mukaan Suomen puolustuksen suurin ongelma ei ole 1 300 kilometrin itäraja, vaan paljon lyhyempi pätkä merirajaa etelässä, jonka varassa ovat Suomen yhteydet muuhun maailmaan: lähestulkoon koko vienti, tuonti, tietoliikenne ja ihmisten liikkuminen.

”Tämän nykyajan Mannerheimin linjan lukkona seisoo vankasti demilitarisoitu Ahvenanmaa”, kuten Aunesluoma kirjoituksessaan muotoilee.

Pitkäaikaisena Suomen Nato-jäsenyyden kannattajana tunnettu Tarkka antaa vuosien 1990–2020 aikalaiskronikassaan tunnustusta 1990-luvun alun Hornet-ratkaisulle, joka oli paljon enemmän kuin pelkkä hävittäjähankinta. Vaikka seuraava askel kohti Nato-jäsenyyttä jäi vuosituhannen vaihteessa ottamatta, Hornet-hankinnasta alkaneen Yhdysvaltojen-suhteiden lämmittämisen satoa kerätään nyt.

Lopputulos on selvä: Suomi on käytännön tasolla paremmin Natoon jo nyt sulautunut kuin monet varsinaiset Nato-maat. Tarkka korostaa, että päätös olla liittymättä Natoon olisi suurempi muutos kuin siihen liittyminen, joka vain vahvistaisi jo tapahtuneen kehityksen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat