Spotlight-ohjaajan ja näyttelijä Matt Damonin Suomen-ensi-iltansa viimein saava Stillwater osoittautuu mainettaan paljon paremmaksi

Draamassa amerikkalainen duunari matkaa Marseille’hin selvittämään murhaa, josta syytetään hänen tytärtään. Elokuvaa on parjattu muun muassa siksi, että se ”vääristelee” Amanda Knoxin tositarinaa, vaikka Knoxin tapaus oli vain käsikirjoituksen ensimmäinen inspiraation lähde.

Stillwaterin pääosissa ovat Matt Damon ja Camille Cottin.

1.5. 2:00 | Päivitetty 1.5. 9:53

Draama

Stillwater ★★★★

USA 2021

C More (K12)

Kulahtanut lippalakki, jossa sivuilta alaspäin taivutettu lippa. Aurinkolasit, jotka välillä suojaavat silmiä, välillä lepäävät lipan päällä. Pukinparta, ruutupaita, farkut. Ruokarukous – myös silloin, kun asia ei voisi muuta pöytäseuruetta vähempää kiinnostaa.

Stillwater-elokuvassa Matt Damon solahtaa sujuvasti työväenluokkaisen amerikkalaismiehen univormuun, käytöstapoihin ja liikekieleen. Jälkimmäisessä auttaa, että hän on työttömän öljynporaajan Bill Bakerin rooliin valmistautuessaan kerryttänyt sekä rasvaprosenttiaan että lihasmassaansa.

Ajatuksiltaankin raskasliikkeinen Baker matkustaa Ranskan Marseille’hin, ties monettako kertaa, tapaamaan tytärtään Allisonia (Abigail Breslin), joka istuu pitkää vankilatuomiota naisystävänsä murhasta.

Allison, joka on aina sanonut olevansa syytön, on saanut uuden johtolangan. Kun ranskalainen asianajaja kehottaa unohtamaan koko jutun, Baker ryhtyy etsimään mahdollista murhaajaa – ymmärtämättä, että kielitaidottomuutensa ja ulkomuotonsa vuoksi hänen on aivan mahdotonta saada ketään Marseille’n karummilla kulmilla vastaamaan kysymyksiinsä.

Näillä main elokuva lienee helppo ymmärtää väärin, ja uskon, että osittain siksi sen vastaanotto on ollut uskomattoman nuiva. Vaikka mukana on murha, ohjaaja McCarthyn tavoitteena ei ole ollut jännäri vaan hankalasti lokeroitava draamaelokuva, johon on tarttunut aimo ripaus ranskalaisuutta.

Draamapuoli alkaa hahmottua, kun Baker saa käännös- ja tulkkausapua pienen teatteriryhmän näyttelijältä Virginieltä (Camille Cottin) ja tutustuu myös tämän tyttäreen Mayaan (Lilou Siauvaud).

Etenkin Spotlightista (2015) tunnetun McCarthyn käsikirjoittajakumppanina on ollut kaksikin ranskalaista, Noé Debré ja Thomas Bidegain, jonka hohdokas yhteistyö Jacques Audiardin kanssa on tuottanut elokuvat Sistersin veljekset (2018), Profeetta (2009) sekä Luihin ja ytimiin (2012). Etenkin jälkimmäisessä on samaa lajityyppien törmäyttämisen henkeä kuin Stillwaterissa.

Törmäyttäminen onnistuu hyvin, kunhan pitää mielessä sen, joka käy ilmi heti alussa: Baker ei aina toimi järkevimmällä mahdollisella tavalla.

Stillwateria on kritisoitu myös yhdysvaltalaisen Amanda Knoxin tositarinan hyväksikäytöstä. Knox joutui vuonna 2007 Italiassa vankilaan murhasta, ja elokuvantekijät tekivät virheen mainitessaan tapauksen inspiraationsa lähteenä.

Kun yhteydestä ei välitä, juoni toimii hyvin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat