Ruotsalaisyhtye The Soundsin laulaja Maja Ivarsson poltti Tavastian lavalla tupakkaa ja viittasi näin 2000-luvun alun ”kevytpaheellisiin” vuosiin

The Soundsin Suomen-minikiertueen avaus muistutti, ettei puhe 2000-luvun ”indie sleazen” paluusta ole pelkkä vitsi. Yhtyeen synteettinen poprock-mekastus kuulosti yllättävän vetävältä, raikkaalta ja täysipainoiselta.

Ruotsalaisyhtye The Sounds esiintyi Tavastialla tiistaina. Vasemmalla laulaja Maja Ivarsson.

4.5. 15:27

Pop, rock

The Sounds Tavastialla tiistaina 3.5.

Merkit kitaravetoisen rockmusiikin paluusta uusien trendien kannalta keskeisen kohderyhmän eli nuorison pariin alkoivat vihdoin nousta viime vuonna pintaan.

Yleisen estetiikan kuten nahkaan verhoutumisen lisäksi ilmiötä heijasteli erityisesti euroviisuvoittaja Måneskinin poikkeuksellinen menestys.

Jos ”indie sleazeksi” kutsutun tyylin paluu perustuu 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen soinnin ja pukeutumisen kierrätykselle, ruotsalainen The Sounds lukeutuu Suomen-vinkkelistä ehdottomasti ilmiön keskeisiin esikuviin.

The Sounds muistetaan ahkerana Suomen-kävijänä. Ei ole liioiteltua väittää, että yhtyeen Blondie-henkisestä uuden aallon synteettisestä poprockista ammentavat tarttuvat kappaleet loivat yhdenlaisen perustan yliopistokaupunkien pub-diskojen kaljanläikkymistansseille 2000-luvun alkupuolella.

Yhtyeen alkuperäinen kohderyhmä oli tietenkin paikalla neljän paikkakunnan Suomen-minikiertueen avauksessa Tavastialla tiistaina. Keski-ikää lähestyvät kuulijat ostivat myyntipisteellä paitoja ja huppareita, joita koristivat kuvaavasti toissavuoden paluulevyn sijaan kahden ensimmäisen albumin kansikuvat.

Vaikka Sounds esiintyi lavalla niin ikään esikoislevyn kansikuvaa esittäneen taustan edessä, Helsingin kahdesta konsertista ensimmäinen oli komea ja antelias läpileikkaus 20 vuotta sitten läpimurtonsa tehneen yhtyeen luontevan yhtenäiseen, silti nautittavan polveilevaan jytä- ja tanssirockiin.

Misfits-yhtyeen introa seuranneen Painted by Numbers -hitin aikana laulaja Maja Ivarsson loikkasi oitis turva-aidan päälle halailemaan eturivin yleisöä ja syljeskelemään lavalle.

Väkevästi pomppinut nahkatakkinen Ivarsson toi ulkoisesti mieleen illan Suomi-Ruotsi-kulttuurivaihtoteeman hengessä Robynin, joka oli päättänyt lainata Michael Monroen tukkaa ja maneereita.

Jo yksin se, että Ivarsson poltti lavalla tupakkaa, vaikutti selkeältä viittaukselta kevytpaheellisiin indie sleaze -vuosiin, jolloin rocktähdet ylipäänsä vielä sauhuttelivat näkyvästi, lavalla tai sen ulkopuolella.

Rullaavasti keikan alkupuolella kajahtaneet Seven Days a Week ja Tony the Beat saivat taas tuntemaan kuin olisi sujahtanut kahden kappaleen ajaksi – Pulp-yhtyeen hittiä mukailleen – ”disko 2007:ään".

Uusimman albumin Things We Do For Love ja Hollow soivat levyn virtaviivaisen synteettisestä linjasta poiketen huomattavan rehvakkaasti. Onnistunut tulos muistutti tukkoisissa bänditreeneissä tykiteltyä glamdiskopoljentoa Kissin I Was Made for Lovin’ Youn hengessä.

Thrill ja Shake Shake Shake rakensivat selkeitä yhteyksiä parhaillaan paluuta tekevän Yeah Yeah Yeahs -yhtyeen kipakkaan indie-mekastukseen. 4 Songs & A Fight kierrätti taas hyvän matkaa Faithless-yhtyeen vuoden 1995 huumoritanssiklassikko Insomnian synariffiä.

Ennen encoren avannutta sähköpianoluentaa Yazoon Only You -herkistelystä Ivarsson muisteli hieman virheellisesti, että konserttia olisi siirretty jo kolmesta neljään kertaa.

Todellisuudessa Sounds pääsi verrattain vähällä säädöllä ja yhdellä siirrolla. Esimerkiksi perjantaina Kulttuuritalolla esiintyvä Ruusut on joutunut siirtämään konserttiaan jo uskomattomalta tuntuvat viisi kertaa.

Väkevästi pomppinut nahkatakkinen Maja Ivarsson toi ulkoisesti mieleen illan Suomi-Ruotsi-kulttuurivaihtoteeman hengessä Robynin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat