Nya Ålandin toimittajat joutuivat kuuden vuoden oikeus­prosessiin asiassa, jonka piti olla ”perusjuttu” – KKO vapautti nyt syytteistä, asiantuntija pitää koko tapausta hyvin omituisena

Oikeustieteen dosentti Riku Neuvonen pitää tapausta hyvin omituisena. ”Meillä suurimmat ongelmat ylipäätään liittyvät oikeuslaitoksen juttujen kestoon.”

Annica Lindström työskentelee nykyään uutistoimittajana Hufvudstadsbladetissa.

3.5. 12:49 | Päivitetty 4.5. 11:14

Viime viikolla Korkein oikeus antoi ratkaisun asiassa, jota toimittaja Annica Lindström oli ehtinyt odottaa jo monta vuotta: syytteet hylätty.

”Kyllähän sitä päätöstä sai lukea useampaan otteeseen, että varmasti ymmärsi oikein. Olo oli tosi helpottunut ja tyhjä. Reilu kuusi vuotta on kuitenkin pitkä aika siitä, kun juttu kirjoitettiin”, Lindström sanoo.

Jutulla Lindström viittaa artikkeliin, jonka hän kirjoitti vuonna 2016.

Lindström on ahvenanmaalaisen Nya Ålandin entinen politiikan toimittaja, jota syytettiin yhdessä lehden entisen päätoimittajan Jonas Bladhin kanssa yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta. Syytteet liittyivät Nya Ålandissa vuonna 2016 julkaistuun uutiseen, jossa kerrottiin sikäläisen elokuvateatteriyrittäjän hämäristä liiketoimista Turussa.

Juttu perustui aiemmin Long Play -lehdessä julkaistuun laajaan artikkeliin, joka kertoi yrittäjän toiminnasta. Kyseisen miehen nimeä ei Nya Ålandin jutussa kerrottu, mutta lehti linkitti alkuperäisen artikkelin verkkojuttuunsa. Mies teki Nya Ålandin jutusta rikosilmoituksen, ei alkuperäisestä Long Playn jutusta. Syytteen mukaan lehti saattoi toimillaan miehen nimen lukijoiden nähtäville jo esitutkintavaiheessa.

Korkein oikeus totesi viime torstaina vapauttavassa päätöksessään, että Nya Ålandin artikkelissa esitetyt tiedot koskivat miehen yksityiselämää, mutta katsoi, että haavoittuvassa asemassa olleiden ihmisten taloudelliseen hyväksikäyttöön liittyneiden rikosepäilyjen julkisesta käsittelemisestä oli yhteiskunnallista hyötyä.

KKO:n mukaan Nya Ålandilla oli myös syytä olettaa, että Long Playn juttu oli tehty yhteisymmärryksessä yrittäjän kanssa, sillä juttu perustui osin tämän haastatteluun. Siksi KKO:n mukaan nimen paljastaminen linkittämällä ei ollut selvästi ylittänyt sitä, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.

Lindström pitää positiivisena sitä, että tuomiossa on tuotu selkeästi esiin Journalistin ohjeiden merkitys. Hänen mielestään tuomiosta käy selväksi, että jos toimittaja seuraa alan eettisiä ohjeita, on aika turvassa.

”Mielestämme olimme seuranneet ohjeita, kun linkin avulla kerroimme, mistä alkuperäinen artikkeli tuli. On tärkeää, että toimittajat avaavat lähteitä mahdollisimman hyvin, kun se on mahdollista, koska silloin juttujen faktat on helpompi tarkistaa ja annamme kunnian sille toimittajalle, jolle se oikeasti kuuluu”, Lindström sanoo.

”Myös rikosepäilyistä pitää pystyä kertomaan ennen kuin tuomio tulee. Pitää vain olla tarkkana, miten sen tekee.”

Annica Lindström sai kuulla KKO:n vapauttavasta päätöksestä juuri ennen vappua. ”Olo oli tosi helpottunut ja tyhjä. Reilu kuusi vuotta on kuitenkin pitkä aika siitä, kun juttu kirjoitettiin”, nykyään Hufvudstadsbladetissa työskentelevä Lindström. Taustalla kollega Jeannette Björkqvist.

Nykyään uutistoimittajana Hufvudstadsbladetissa työskentelevä Lindström sanoo, että päällimmäisenä tästä asiasta hänelle on jäänyt mieleen se, miten yksin hän on ollut prosessin ajan.

”Silloin kun tieto syytteen nostamisesta tuli, olin ehtinyt vaihtaa työpaikkaa Nya Ålandista Svenska Ylelle, ja silloinen päätoimittaja oli vaihtanut kilpailevaan lehteen, joten meillä ei ollut suoraa yhteyttä lehteen”, Lindström kertoo.

”Ihan niin kuin kaikissa muissakin rikosasioissa, itse joutuu vastaamaan siitä, mitä on tehnyt. Silloisella työnantajalla ei olisi ollut mitään velvollisuutta tukea, mutta he halusivat niin tehdä, ja olen heille tosi kiitollinen.”

Lindströmin mukaan Journalistiliitto ei automaattisesti tule mukaan tukemaan tämän kaltaisissa erikoisasioissa.

”Olen huomannut, että aika moni toimittaja on uskonut, että liitto ainakin seisoo takana, mutta siinä ei valitettavasti ole mitään automatiikkaa. Se on hyvä tiedostaa.”

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dosentti Riku Neuvonen pitää Nya Ålandin tapausta eriskummallisena. Alun perin Ahvenanmaan käräjäoikeus oli hylännyt syytteet, mutta Turun hovioikeus tuomitsi toimittajat sakkorangaistukseen.

”Hyvin omituinen tapaus nimenomaan sen takia, että tässä toisen jutun tehnyt ei ollut kertonut nimeä, vaan se tuli linkissä siihen alkuperäiseen juttuun. Tämän pitäisi olla kaikin puolin selvä tapaus, minkä käräjäoikeuskin on huomioinut. Hovioikeuden ratkaisuhan tässä on se ihmeellinen”, Neuvonen sanoo.

”Kun katsoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia ja ylipäätään oikeuskäytäntöjä Suomessa ja muualla, tämän pitäisi olla kaikin puolin perusmuotoinen tapaus. Puhutaan kuitenkin luotettavasta julkaisusta, eikä henkilön nimeä ole toisteltu.”

Kovin kohtuuttomalta tuntuu se, että tavallisesta uutisjutusta voi joutua monen vuoden oikeusprosessiin.

”Oikeusasteet ovat erilaisia. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että päätöksiä ei oikeastaan pysty ennakoimaan”, Neuvonen sanoo.

”Tietysti suurin osa on rutiinijuttuja, mutta silloin kun puhutaan tämän tyyppisestä ikiaikaisesta ongelmasta eli epäiltyjen tai jopa tuomittujen nimien julkaisemisesta, niissä on aina olemassa tietty riski. Eivät tuomioistuimet tietenkään erehtymättömiä ole, mutta onneksi ovat valitusportaat olemassa”, Neuvonen toteaa.

Mitä tämä tapaus kertoo Suomen oikeuslaitoksen kyvystä ymmärtää median toimintaa?

”Tavallaan kertoo hyvää, koska käräjäoikeuden ja korkeimman oikeuden ratkaisut olivat sellaisia kuin pitää. Enemmän tasapainotusongelmista kertoo Johanna Vehkoon tapaus alkuvuonna. Sehän oli oikeastaan ongelmallisempi, vaikkei suoraan liittynyt journalismiin. Kysymykseen on vaikea vastata, koska vain se hovioikeuden tuomio on hyvin erikoinen”, Neuvonen sanoo.

Korkein oikeus hylkäsi tämän vuoden alussa toimittaja Johanna Vehkoon syytteen kunnianloukkauksesta. Vehkoota syytettiin oululaisen kaupunginvaltuutetun kunnian loukkaamisesta Facebook-kirjoituksessa. Sekä Oulun käräjäoikeus että Rovaniemen hovioikeus olivat aiemmin tuominneet Vehkoon.

”Jos käräjäoikeus ja hovioikeus olisivat päätyneet samalle linjalle [Nya Ålandin tapauksessa] ja korkein oikeus olisi korjannut molempia, silloin se olisi liittynyt aikaisempiin tapauksiin, joista Suomi on ollut ihmisoikeustuomioistuimen kanssa ongelmissa. Tuomioiden perusteleminen sananvapauden ja yksityisyyden suojan yhteentörmäyksessä oli pitkään ongelmallinen. Muutos ei välttämättä näy vielä alemmilla oikeusasteilla, vaan juuri korkeimmassa oikeudessa”, Neuvonen sanoo.

Neuvosen mielestä ongelmallisinta juuri Nya Ålandin tapauksessa on oikeusjutun kesto.

”Meillä suurimmat ongelmat ylipäätään liittyvät oikeuslaitoksen juttujen kestoon. Jos asiaa miettii sananvapauden kannalta, niin ennakkoon mietittynä tämän asian pitäisi olla selvä juttu. Järjestelmä tuottaa joskus ikäviä tapauksia, mutta osoittaa, että myös korjaus toimii.”

Suomessa on ollut muitakin hyvin pitkään kestäneitä journalismiin liittyviä oikeusprosesseja. Esimerkiksi Johanna Vehkoon tapauksen käsittely kesti yli kolme vuotta. Kesken on myös Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-tapaus, joka käynnistyi vuonna 2017.

Syyttäjä nosti viime syksynä kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa vastaan syytteet turvallisuus­salaisuuden paljastamisesta. Rikosepäilyt liittyvät HS:n vuonna 2017 ilmestyneeseen artikkeliin, joka käsitteli Puolustusvoimien Viestikoekeskusta sekä laajemmin sotilastiedustelua ja maanpuolustusta. Puolustusvoimat teki poliisille tutkintapyynnön kirjoituksen julkaisemisen jälkeen.

Oikaisu 3.5. klo 16.19: Jutussa puhuttiin aiemmin virheellisesti yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Kyse on yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Oikaisu 4.5. klo 11.14: Jutussa sanottiin aiemmin virheellisesti, että Journalistiliitto tukee ainoastaan toimittajia, jotka ovat oikeusprosessissa työnantajaa kohtaan. Journalistiliitto tukee myös muunlaisia tapauksia.

Lue lisää: Journalistien syytteet kaatuivat korkeimmassa oikeudessa: Lehti sai siteerata tietoja auervaaraksi kutsumansa miehen rikosepäilystä

Lue lisää: Suomi putosi useita sijoja viidenneksi kansain­välisessä lehdistön­vapaus­vertailussa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat