Ruotsissa järjestetään kriisikokous, kun päteviä toimittajia ei tahdo enää löytyä – Suomessa osin samanlaisia havaintoja

Suomalaisten mediatalojen näkemykset poikkeavat toisistaan. Lapin kansan vastaavan päätoimittajan mukaan hakijoita lehden avoimiin työpaikkoihin on ollut vähän, Keskisuomalaisessa ja Helsingin Sanomissa pulaa toimittajista ei ole ollut.

Mediatalo ja DN-torni Tukholman Mariebergissä. Rakennuksissa sijaitsevat muun muassa Dagens Nyheterin ja Expressenin toimitukset.

4.5. 14:40 | Päivitetty 4.5. 16:03

Ruotsissa on pulaa pätevistä toimittajista, sanoo ruotsalainen mediatalo Bonnier News. Se on kutsunut koolle alan toimijoita, oppilaitoksia ja paikallisen journalistiliiton ratkaisemaan ongelmaa. Asiasta kertoo Ruotsin televisio SVT.

SVT:n haastatteleman Bonnier Newsin viestintäpäällikön mukaan ongelma näkyy erityisesti kesällä, mutta toimittajien löytäminen on vaikeaa ympäri vuoden. Ongelma näkyy myös Tukholmassa, mutta erityisesti muualla maassa.

Bonnier News julkaisee Ruotsin laajalevikkisimpiä sanomalehtiä, kuten Dagens Nyheteriä, Expresseniä ja Dagens industria. Bonnier News on osa Bonnieria, joka omistaa Suomessa esimerkiksi kirjakustantamoita, kuten WSOY:n ja Tammen.

Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan ilmiö näkyy myös Suomessa. Aho kertoo liiton kuulleen alan eri toimijoilta eri puolelta Suomea viimeisen vuoden aikana, että toimittajien löytäminen on vaikeaa ja täyttämättömiä paikkoja on.

Pulaa on Ahon mukaan paikallislehtien työntekijöistä, kuten toimittajista, päätoimittajista ja kesätoimittajista. Samankaltaisia ongelmia on myös isoilla maakuntalehdillä. Pulaa on myös ruotsinkielisistä toimittajista ja taloustoimittajista.

Aho arvelee, että tilanne johtuu alan vaihtajista, vanhojen toimittajien eläköitymisestä ja toisaalta alalle avautuneista uusista työpaikoista.

Aho arvioi, että journalistien määrä Suomessa on vähentynyt noin 40 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana.

”Jos ihmiset toteavat, että tällä työmäärällä ja näin vaativalla työllä saadaan tällaista palkkaa, se ei tänä päivänä välttämättä enää innosta”, Aho sanoo.

Parhaillaan Journalistiliitto neuvottelee uusista työehtosopimuksista. Aho sanoo, että liitto on kertonut myös työnantajille toimittajapulasta.

Myös Lapin Kansan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen arvelee, että samankaltainen ilmiö näkyy Suomessa. Kokkonen sanoo, että kesätyöhauissa lehden on ollut takavuosiin verrattuna vaikeampaa löytää kesätoimittajia, joilla olisi jo työkokemusta.

Myös muissa rekrytoinneissa hakijoita on ollut Kokkosen mukaan vähän.

Sanomalehti Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja ja Keskisuomalainen-konsernin journalistinen johtaja Pekka Mervola sanoo, että Jyväskylässä toimivalla Keskisuomalainen-lehdellä tilanne on hyvä ja erinomaisia toimittajia löytyy aina, kun heitä haetaan.

Mervola arvelee, että toimittajien löytyminen liittyy paikkakuntien vetovoimaan. Toimittajan löytäminen pienen paikkakunnan paikallislehteen on vaikeampaa kuin ison yliopistokaupungin maakuntalehteen.

”On luonnollista, ettei ala ole samalla tavalla vetävä ala kuin se oli 1980- ja 1970-luvuilla”, Mervola sanoo. Silloin alan palkat ja työskentelyolosuhteet olivat Mervolan mukaan moniin muihin aloihin verrattuna paremmat.

Helsingin Sanomien hallintopäällikkö Jaakko Lähteenmaa sanoo, ettei pätevistä toimittajista ole Suomessa pulaa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat sai tänä vuonna kesätoimittajahaussa hakemuksia yli 1 030, toiseksi eniten historiassaan. Hakemukset olivat Lähteenmaan mukaan myös tasokkaita.

Lähteenmaan mukaan viime aikoina uusia toimittajia pääkaupunkiseudulla ovat palkanneet Helsingin Sanomien lisäksi muun muassa Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Hufvudstadsbladet. Lähteenmaa kertoo huomanneensa, että nyt myös viestintäalalta palataan takaisin journalistisiin töihin. Varsinkin aikaisempina vuosina puhuttiin paljon siitä, kuinka toimittajat siirtyvät töihin viestintätoimistoihin.

”Varsinaista työvoimapulaa en ole kuullut viestittävän mistään Suomen kolkasta”, Lähteenmaa sanoo.

Oikaisu 4.5. klo 15.56: Artikkelissa luki aiemmin virheellisesti, että toimittajapula koskee varsinkin Tukholmaa. Todellisuudessa ongelma koskee myös Tukholmaa, mutta erityisesti muuta maata.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat