Koskinen-televisiosarjan toisen tuotantokauden aloitus nähdään elokuvana, josta puuttuu luonteva sujuvuus

Kokenut Lauri Nurkse on ohjannut tarinan rutiinilla, kirjoittaa Pertti Avola arvostelussaan.

Eero Aho näyttelee Koskinen-elokuvan Koskista.

10.5. 15:26

Rikos

Koskinen, ohjaus Lauri Nurkse. 85 min. K12. ★★

Elokuvateattereihin tuleva Koskinen ei ole varsinainen elokuva, vaan Neloselta ja Ruutu + -suoratoistopalvelusta tutun rikossarjan toisen kauden kaksi ensimmäistä jaksoa yhdistettyinä.

Koskinen-sarjahan perustuu Seppo Jokisen tamperelaisdekkareihin niin, että yksi kirja on puristettu kahteen jaksoon. Toisen kauden ensimmäisen tarinan pohjana on romaani Vilpittömässä mielessä vuodelta 2003.

Sarjan ensimmäisen kauden lopussa tapahtuneen pommi-iskun kaiut kumahtelevat edelleen rikoskomisario Sakari Koskisen ja hänen ryhmänsä muistoissa ja painajaisissa. Mutta töitä on silti paiskittava, kun ensiksi Suomen uuden euroviisuedustajan entinen manageri ja poikaystävä jää auton alle paetessaan jotakuta ja sitten vedestä löytyy vainaja.

Ennen pitkää selviää, että tapauksilla on yhteys. Joku on ottanut oikeuden omiin käsiinsä ja hukuttaa perheväkivaltaan syyllistyneitä.

Jokinen on kirjoittanut jo 27 Koskinen-dekkaria, ja hän aikoo työstää vielä kolme ennen kuin päästää Koskisen eläkkeelle. Kirjoissa on vahva tamperelaisen arkirealismin maku ja myös vakavaa pohdintaa siitä, mitä työ tekee poliiseille ja heidän perhesuhteilleen. Samaan tähtää sarjakin, mutta hieman kömpelömmin.

Elokuvan alkaessa Koskinen ja hänen Raija-vaimonsa ovat muuttaneet erilleen, ja myös nuori konstaapeli Luttinen oireilee. Tukea ja kokemusta Koskiselle tarjoaa veteraanipoliisi ja ystävä Roine.

Kokenut Lauri Nurkse on ohjannut tarinan rutiinilla, eikä se ihmeemmin tyylillisesti tai aiheensa käsittelyltä eroa sarjan muista jaksoista.

Koskinen on kelvollista kotimaista keskitason rikossarjaa, josta kuitenkin puuttuu sellainen luonteva sujuvuus, johon tanskalaiset ja ruotsalaiset vastaavanlaiset sarjat helposti yltävät, brittisarjoista puhumattakaan. Koskisen kohtaukset tuntuvat toisinaan hieman toisistaan irrallisilta. Ehkä syynä on monien kotimaisten tv-sarjojen ongelma: turhan nopea tuotantoaikataulu.

Parasta Koskisessa on itse Koskinen eli Eero Aho, muiden sarjan hahmojen jäädessä sivummalle. Aho tekee Koskisesta vakaasti tavallisen keski-ikäisen miehen, joka ei aina saa velvollisuudentuntoaan jakautumaan tasaisesti työn ja perheen kesken. Aho on roolissaan uskottava, ja keskeisin syy siihen, miksi sarjaa jaksaa seurata.

Pari hauskaa sivuroolitusta tarinasta löytyy: euroviisuedustaja Tuike Räsästä esittää Erika Vikman ja patologina velmuilee Eppu Normaali -yhtyeen Martti Syrjä.

Käsikirjoitus Riku Suokas ja Heikki Syrjä, tuottaja Erna Aalto, pääosissa Eero Aho, Maria Ylipää, Pertti Sveholm, Verneri Lilja, Antti Tuomas Heikkinen.

HS ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat