Yli 40 vuotta sitten Suomen piti kumarrella sekä länteen että itään, ja siksi osallistuimme ”sosialistiseen mega­tapahtumaan”: Marion Rung kertoo nyt, millaista kulisseissa oli

Euroviisuilla oli kylmän sodan aikana kilpailija, jossa Suomen suurimmat iskelmätähdet esiintyivät Itä-Euroopan kollegojen kanssa rinta rinnan. Mutta oliko Intervision laulukilpailussa kyse Kremlin propagandasta?

Sopotin laulufestivaalin lava Puolan Sopotissa vuonna 1969. Intervision laulukilpailu perustui myöhemmin kyseisen festivaalin perinteisiin.

13.5. 6:00 | Päivitetty 13.5. 8:56

Harva muistaa, mutta Euroviisuilla oli aiemmin suuren luokan kilpailija. Nimittäin Intervision laulukilpailu, Euroviisujen ”sosialistinen” versio. Kylmän sodan vuosina järjestetyn tapahtuman lauluissa korostettiin rauhaa ja ystävyyttä vähän yya-sopimuksen tapaan, ainakin sääntöjen mukaan.

Suomi oli kisassa mukana, tietenkin.

”Järjestelyt olivat mielettömän hienot, hotelli älyttömän hyvä ja voi sanoa, että tunsin itseni siellä kuningattareksi. Tiesin toki, että ulkopuolella asiat eivät olleet niin hyvin. Liikuimme vain esiintymispaikkana toimineen Metsäooppera-lavan ja hotellin väliä”, kertoo laulaja Marion Rung, joka edusti Suomea Intervision laulukilpailussa vuonna 1980.

Intervision kilpailua järjestettiin vuosina 1977–1980.

Kuuntele kilpailun tunnusmelodia alla olevalta videolta:

Noina vuosina Suomen kanssa Intervision lavalle kilpailemaan nousi Itä-Euroopan sosialistisia maita Itä-Saksasta Bulgariaan täydennettynä Kuuban kaltaisilla valtioilla. Suomen osallistumista sosialistiseen viisukisaan erikoisten kanssakilpailijoiden seurassa pidettiin aikanaan luonnollisena.

”Suomen osallistuminen Intervision laulukilpailuun liittyi meidän jatkuvaan pyrkimykseemme olla tuolloin puolueeton. Suomi oli jäsen molemmissa eurooppalaisissa radioliitoissa, ja osallistuminen molempiin laulukilpailuihin korosti Suomen pyrkimystä olla lännen ja idän välissä sovittelijana”, sanoo kylmän sodan aikaista kulttuuridiplomatiaa tutkinut historioitsija Pia Koivunen.

Intervisio on kylmän sodan asetelman uusiuduttua noussut taas esiin historian hämäristä. ”Kun Ruotsissa tehtiin kilpailusta vastikään dokumentti, se tehtiin suomalaisten kautta, koska Ruotsissa tapahtumasta ei tiedetty”, Koivunen sanoo.

Marion Rung Sopotin laulujuhlilla vuonna 1974.

Kylmän sodan vuosina Euroopassa vaikutti kaksi radioalan kattojärjestöä. EBU eli läntisen eli kapitalistisen Euroopan yleisradioliitto järjesti Eurovision laulukilpailuja. Sitä vasten Itä-Euroopan yleisradioliitto eli sosialistinen OIRT loi oman kilpailunsa. Televisiointi alkoi vuonna 1977, jolloin Puolan Sopotissa järjestetyn laulufestivaalin perinteitä yhdistettiin Tšekkoslovakian Prahassa aiemmin järjestetyn vastaavanlaisen tapahtuman traditioon.

Toisin kuin voisi luulla, kilpailu ei ollut Kremlin ideoimaa propagandaa, vaan enemmänkin merkki Puolan ja Tšekkoslovakian kaltaisten kulttuuripiirien pyrkimyksestä avautua kohti länttä. Helsingissä oli järjestetty ETY-kokous vuonna 1975, ja Intervision laulukilpailun kautta Itä-Euroopan musiikkipiirit hakivat kontakteja länteen.

”Ajanjaksoa leimasi Tšekkoslovakian ja Puolan kulttuurin ja tiedotusvälineiden vapautunut ilmapiiri. Tšekkoslovakialaiset ja puolalaiset järjestäjät eivät juurikaan keskittyneet neuvostotaiteilijoiden paikalle saamiseen. Enemmän he olivat kiinnostuneita saamaan paikalle länsimaisia taiteilijoita esittämään välinumeroita ja houkuttelemaan paikalle länsimaisia levy-yhtiöitä”, kertoo musiikintutkija Dean Vuletic HS:lle lähettämässään sähköpostissa. Wienin yliopistossa Itävallassa historiaa tutkiva Vuletic on akateemisen maailman tärkeimpiä viisutuntijoita.

Intervision laulukisassa olikin mukana paljon levy-yhtiöväkeä lännestä sekä myös aikansa musiikkijättiläisiä, kuten diskon tuolloiset ykkösnimet Boney M vuonna 1979 ja Gloria Gaynor vuonna 1980.

Suomelle oli varattu kisassa erikoispaikka viisututkijan mukaan.

”Intervisionin muut jäsenet olivat itäblokista, ja he pitivät Suomea moderneimpana, avoimimpana ja läntisimpänä valtiona Suomen liittoutumattomuuden vuoksi. Suomi oli järjestäjille ikkuna länsimaiseen nykyaikaan ja hyvinvointiin. Suomalaisessa mediassa Euroviisujen heikkojen tulosten tulkittiin usein kuvastavan Suomen kulttuurista ja poliittista syrjäytymistä Länsi-Euroopan periferiassa. Suomi näyttäytyi kisan katsojille itäblokissa muodikkaana ja edistyksellisenä, koska maa oli kapitalistinen, liberaali ja demokraattinen”, Vuletic kirjoittaa.

Karsinnat Intervision laulukisaan olivat Suomessa iso juttu. Televisioidut karsinnat järjestettiin yhtä aikaa euroviisukarsinnan kanssa, ja kansaa riitti ruutujen ääressä. Tv-katsojia Suomen-karsinnalla saattoi olla jopa kolmisen miljoonaa, kirjoitti Helsingin Sanomat vuonna 1978. ”Vertailussa kalpenevat missikisatkin”, HS muistutti tuolloin.

Osallistumisohjeiden mukaan kilpailusävellyksen sanoitusten piti olla suomeksi tai ruotsiksi, ja sävellys piti toimittaa Yleisradioon c-kasettina. Säestyssoittimena sai toimia piano, kitara tai harmonikka. Erikseen mainittiin, että ”trikkiäänityksiä” ei hyväksytä. Sitten alkoi karsinta.

Euroviisuista tohtoriksi väitelleen mediatutkija Mari Pajalan mukaan Yle pyrki esittämään Euroviisut ja Interviisut tasa-arvoisina, mutta tosiasiassa näin ei ollut. Sävellyskilpailussa suurinta osaa sävellyksistä tarjottiin Eurovision puolelle. ”Oli selvää, että Intervisiolla ei ollut samaa merkitystä kuin Euroviisuilla”, Pajala sanoo.

Eurovision laulukilpailu 1967 Wienissä. Euroviisut voitti englantilainen Sandy Shaw, Udo Jürgens onnittelemassa.

Esiintyjät olivat viihteen ykkösrivistöstä. Esimerkiksi talvella 1978 Eurovision kisaan pyrkivät Suomesta Lea Lavén, Anneli Saaristo sekä Katri Helena. Interviisuihin pyrkivät samassa lähetyksessä Taiska, Monica Aspelund ja Tapani Kansa. Seija Simola oli ehdolla molempiin, ja Euroviisuihin hänet myös valittiin laululla Anna rakkaudelle tilaisuus. Intervisio-kisoihin valittiin Taiska kappaleella Miksi näin.

Kilpailuihin tarjottiin erilaisia kappaleita.

”Intervision säännöt vaikutti asiaan, sillä kilpailun tavoite oli edistää rauhaa ja ystävyyttä kansojen välillä. Suomesta oli tarjolla kisaan muun muassa Nouse lentoon, kyyhky -niminen kappale ja laulu Kättä lyö, jossa käsiteltiin taitoa tulla toimeen naapurin kanssa ja esiteltiin rauhan asiaa yya-hengessä”, mediatutkija Pajala sanoo.

Iskelmälaulaja Tapani Kansa esiintyi kutsuvieraana Intervision laulukilpailussa Puolan Sopotissa elokuussa 1980.

Kilpailut olivat erilaisia ja se vaikutti myös odotuksiin.

”Suomalaislehdistössä odotettiin menestystä Interviisuista, mitä Euroviisuista ei odotettu”, Pajala arvioi. Ja menestystä tulikin.

Tunnetuin Intervision laulukilpailun osallistujista ja voittajista on Alla Pugatšova, laulaja, jota pidetään Venäjällä edelleen supertähden asemassa.

Mediatutkija Mari Pajalan arvion mukaan Intervision laulukilpailusta jäi jälkipolville Suomessa käteen yksi asia: Suomen voittokappale vuodelta 1980. Se oli Esko Koivumiehen käsialaa, esittäjänä Marion Rung.

”Kisan lauluista Hyvästi yö on noussut Suomessa klassikoksi, se on sellainen festivaali-iskelmä”, Pajala sanoo.

Suomen voittokappale ei ollut leimallisesti rauhan asialla kuten kisan säännöissä toivottiin. Nousiko Hyvästi yö klassikoksi juuri sen vuoksi? ”Ehkä. Ei oltu yritetty liikaa”, Pajala arvioi.

Kuuntele Marionin esittämä Hyvästi yö täältä.

Suomen esikarsinnoissa Marion Rung lauloi kaikkiaan kymmenen eri sävelmää, joista Hyvästi yö valikoitui Sopotiin.

Marion Rung kertoo, että laulua oli Sopotissa ihana esittää. Vastaanotto oli haltioitunut. Yleisöä oli tuhatmäärin.

”Ajattelin ennen esiintymistä, että kävelen sisään kuin olisin jo voittaja. Sellaisella on paljon tekemistä loppujen lopuksi. Olen sitä ajatusta usein käyttänyt, mutta aina en ole voittanut”, Rung naurahtaa.

”Minulle itselleni Hyvästi yö oli aluksi yksi iskelmä monien joukossa, mutta myöhemmin sen merkitys on syventynyt itsellenikin. Moni on tullut sanomaan, että laulu antaa voimaa, ja kerran eräs nainen kertoi, että laulu pelasti hänet itsemurhalta. Ymmärsin sillä hetkellä, että laulussa on jotakin enemmän kuin normaalissa iskelmässä. Laulun voi ymmärtää monella tavalla”, Rung kertoo.

Suomalaiset siis voittivat televisioidun eurooppalaisen laulukilpailun jo 26 vuotta ennen Lordin voittoa Euroviisuissa. Mutta voittoa himmensi merkittävästi se, että tuon vuoden Interviisuissa maailman huomio oli tosiasiassa kääntynyt Puolassa muualle.

Laulukilpailuyleisön joukossa Sopotissa vuonna 1977 kärysivät savukkeet.

Laulukilpailun kanssa samaan aikaan Puolassa ja etenkin Gdanskin telakalla oli alkanut voimakas poliittinen liikehdintä. Nykyään sitä pidetään yhtenä keskeisenä alkusoittona Neuvostoliiton johtaman Itä-Euroopan blokin murtumiselle.

”Poliittinen tilanne ei näkynyt itse kilpailussa mitenkään. Meillä esiintyjillä ja muulla porukalla oli oma kuplansa. Tiesimme toki, mistä on kysymys”, Marion Rung kertoo.

Musiikkitutkija Dean Vuceticin mukaan Sopotilla ja Gdanskin lakoilla oli kuitenkin merkittävä, välillinen yhteys.

”Lakot hyötyivät siitä, että kansainvälinen media oli paikalla Sopotin kisoissa. Seuraavana vuonna Intervision laulukilpailu peruttiin, ja taustalla oli Puolaan vuonna 1981 säädetty sotatilalaki. Siinä tilanteessa juhlan järjestämistä pidettiin sopimattomana. Prahassa laulukilpailulle oli käynyt vuonna 1968 samoin. Siellä televisioinnista vastuussa olleet siirrettiin pois tehtävistään”, Vucetic kertoo.

Intervision laulukilpailun peruuntumisesta kerrottiin Helsingin Sanomissa koruttomasti yhden palstan uutisella 1. päivänä elokuuta 1981.

Historioitsija Koivunen kutsuu Intervision kilpailua ”sosialistiseksi megatapahtumaksi”, jollaisia olivat myös olympialaisten vastapainoksi järjestetyt työläisurheilijoiden spartakiadit sekä Maailman nuorison ja ylioppilaiden maailmankonferenssi, jollainen järjestettiin Helsingissäkin vuonna 1962. Omilla tapahtumillaan Neuvostoliiton johtamat sosialistimaat halusivat nostaa profiiliaan ja luoda omia perinteitään.

Vladimir Putin on sittemmin pyrkinyt elvyttämään samoja ”sosialistisia megatapahtumia”: Intervision laulukilpailut järjestettiin vuosikymmenten tauon jälkeen uudelleen Sotšissa 2009, ja Maailman nuorison ja ylioppilaiden maailmankonferenssiakin yritettiin elvyttää samassa paikassa vuonna 2017. Traditio ei ole kuitenkaan herännyt henkiin.

”Yritykset ovat olleet aika banaaleja, kun on yritetty luoda kulttuurista vaihtoehtoa lännelle. Siinä ei kuitenkaan ole onnistuttu. Päinvastoin entiset neuvostotasavallat kuten Armenia, Georgia ja Ukraina osallistuvat innolla Euroviisuihin”, Koivunen sanoo.

Oikaisu 13.5.2022 klo 8.15: Toisin kuin kuvatekstissä aiemmin väitettiin kuva Eurovision laulukilpailuista Wienistä on vuodelta 1967, ei 1976.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat