Kuusi vuotta vanha dokumentti Ukrainan Mariupolista on nyt kipeän ajankohtainen – Venäjän joukot surmasivat ohjaaja Mantas Kvedaravičiusin Mariupolissa huhtikuussa

Mantas Kvedaravičiusin Mariupolis-dokumentti kertoo siviilien elämästä sodan varjossa Ukrainan Donbassissa vuonna 2015.

Mariupolissa valmistellaan juhlia.

12.5. 11:09 | Päivitetty 12.5. 13:32

Ketkähän noista ovat vielä elossa? Kysymys hiipii väistämättä mieleen, kun katsoo Mantas Kvedaravičiusin dokumenttia Mariupolis (Liettua/Ukraina 2016).

Kukaan ei tiedä, kuinka monta siviiliä on kuollut Venäjän sotajoukkojen piirittämässä Mariupolin kaupungissa. Pienimpien arvioiden mukaan noin 2500, suurimpien jopa 20­000.

Juuri siviilejä Kvedaravičius enimmäkseen kuvaa.

Tuokiokuvissa nähdään muun muassa raitiovaunuvarikon työläisiä, isä leikkimässä tyttärensä kanssa isolla pehmotiikerillä, ukkoja pelaamassa shakkia, suutari keskustelemassa asiakkaansa kansa uskonnosta ja ateismista, häät – ja eläintarhan oikeita tiikereitä.

Isä ja tytär ovat kalassa.

Mariupolis on kuvattu vuonna 2015, vuosia ennen Venäjän meneillään olevaa hyökkäystä Ukrainaan. Venäjä miehitti Krimin 2014, ja silloin alkoi myös sota Donbassissa, jonka keskeisiä kaupunkeja Mariupol on.

Elokuvassa taistelut ovat enimmäkseen taustalla, radion uutisissa ja ihmisten puheissa, vaikka välillä nähdään sotilaitakin. Kvedaravičius on sanonut, että hänen dokumenttinsa eivät käsittele sotaa vaan elämää, jota eletään sodasta huolimatta sen läheisyydessä.

Kvedaravičiusin esikoinen Barzakh (2011) kuvasi Tšetšenian kansaa, joka kärsi vainosta, kidutuksista ja kaappauksista. Siellä Venäjä soti kahdesti. Muun muassa Amnestyn palkitseman dokumentin tuotti Aki Kaurismäki.

Liettualainen Kvedaravičius opiskeli antropologiksi Cambridgen yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsitteli samaa aihetta kuin Barzakh-dokumentti.

Mariupoliksessa Kvedaravičius kuvaa ihmisiä omalaatuisesti. Hän rajaa katkelmalliset kuvansa usein ihmisten yksityiskohtiin eikä näytä aina välttämättä edes kasvoja. Hän ei selitä kuvia mitenkään. Välillä katsoja saa arvailla ihmisten taustoja ja kohtaloita.

Mariupol on kärsinyt sodan suurimmat tuhot. Siksi arvailu Mariupoliksen verkkaisissa ja tyylitellyissä kuvissa esiintyvien ihmisten kohtalosta tuntuu paljon ahdistavammalta kuin dokumentin ensi-illan aikaan.

Myös dokumentissa näkyvä eläintarha on saanut osansa sodan tuhoista. On uutisoitu, että siellä on kuollut ainakin kameleita ja laamoja. Tiikereille ja muille petoeläimille syötettiin muun ravinnon puutteessa pommituksissa kuolleiden eläinten raatoja.

Mantas Kvedaravičius (1976–2022) oli liettualainen dokumentaristi, antropologi ja filosofi.

Yhden elokuvaan liittyvän ihmisen kohtalo tiedetään hyvin. Kvedaravičius palasi maaliskuussa Ukrainaan tekemään uutta dokumenttia. Venäjän joukot tappoivat hänet 2. huhtikuuta, kun ohjaaja yritti lähteä Mariupolista.

Lue lisää: Liettualaisen dokumentti­ohjaajan uskotaan kuolleen Mariupolissa – tšetšenialaisista perheistä kertovan esikois­elokuvan tuotti Aki Kaurismäki

Vaikka Teema näyttää dokumentin kuusi vuotta ensi-illan jälkeen, se on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Mariupolis, Teema klo 21.00 ja Yle Areena. (K12)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat