Koneen Säätiö tukee Suomen yliopistojen pulassa olevaa taiteiden tutkimusta miljoonilla euroilla: Elokuva-ala saamassa uuden professuurin Helsinkiin

Koneen Säätiö tukee viiden suomalaisen yliopiston humanistisia aloja 4,5 miljoonalla eurolla.

Henry Bacon on toiminut eokuva- ja televisiontutkimuksen professorina alusta alkaen, eli siitä asti kun opintosuunta vuonna 2004 perustettiin.

12.5. 14:07

Koneen Säätiö on päättänyt lahjoittaa yhteensä 4,5 miljoonaa euroa viidelle suomalaiselle yliopistolle ja niiden humanistisille koulutusaloille.

Tukea saavat yliopistot ovat Aalto-yliopisto (800 000 euroa), Helsingin yliopisto (1,5 miljoonaa euroa), Jyväskylän yliopisto (miljoona euroa), Taideyliopisto (600 000 euroa) ja Turun yliopisto (600 000 euroa).

Säätiö toivoo, että rahoitus kohdennettaisiin erityisesti taiteen tutkimukseen ja taiteelliseen tutkimukseen, sillä sen selvityksen mukaan ne ovat erityisen tuen tarpeessa. Lahjoituksellaan säätiö haluaa turvata oppialojen moninaisuutta ja tutkimuksen vapautta koulutusaloilla.

Koneen Säätiö kertoo tiedotteessa käyneensä keskusteluja yliopistojen kanssa ja selvittäneensä, mitä oppialoja perusrahoituksen heikkeneminen ja jatkuva priorisoiminen työntää syrjään. Selvisi, että juuri taiteen tutkimus ja taiteellinen tutkimus ovat kärsineet pahiten.

Koneen Säätiö muistuttaa, että Juha Sipilän (kesk) hallituksen vuonna 2016 tekemät leikkaukset perusrahoituksessa näkyvät yliopistojen arjessa muun muassa niin, että humanistisissa oppiaineissa työskennellään erittäin pienillä opetus- ja henkilöstöresursseilla.

”Prosessin aikana syntyi käsitys siitä, että taiteiden tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen tilanne on Suomessa erityisen tuen tarpeessa”, Säätiö toteaa.

“Akateemisen vapauden hengessä halusimme tietää, vieläkö yliopistoissa voi tutkia asioita, jotka ovat osa yliopiston sivistystehtävää, mutta eivät kenties juuri tällä hetkellä se kuumin tutkimusala”, Koneen Säätiön johtaja Ulla Tuomarla kertoo tiedotteessa.

“Meistä ymmärrys taiteesta ja kulttuurista on oleellinen osa humanistista tutkimusta ja yliopiston sivistävää tehtävä. Taide ja kulttuuri ovat tärkeä osa inhimillistä hyvinvointia. Lisäksi perustutkimuksen monialaisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä kukaan ei osaa ennustaa, mitä milloinkin tarvitaan.”

Helsingin yliopiston humanistiselle koulutusalalle lahjoitetun 1,5 miljoonan euron turvin yliopisto aikoo avata taiteiden tutkimuksen alalle professuurin ”mahdollisimman pian”, kertoo tiedotteessa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa.

HS:n haastattelussa Hiidenmaa sanoo, että professuurin saisi todennäköisesti elokuvan ala.

”Sen rajausta ja muotoilua mietitään vielä. Mutta yleisellä tasolla kyse olisi elokuvan, visuaalisen kulttuurin ja visuaalisen kerronnan alasta.”

Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on ollut viime vuodet taloudellisissa vaikeuksissa. Opetushenkilökunta on vähentynyt säästötoimien ja eläköitymisten vuoksi, ja joidenkin pienempien opintosuuntien tulevaisuus on koettu uhatuksi.

Viime helmikuussa Helsingin yliopisto päätti leikata elokuva- ja televisiotutkimusta ja alan opetusta. Päätöksen mukaan humanistisessa tiedekunnassa ei voi enää jatkossa tehdä kandiopintoja elokuvan ja television alueelta.

Hiidenmaan mukaan Koneen Säätiön tuen ansiosta elokuvan ja televisiotutkimuksen alan väkimäärä voidaan nyt kaksinkertaistaa eli alalle tulisi professori ja yliopistonlehtori. Elokuva- ja televisiontutkimus on ollut alusta asti eli vuodesta 2004 yhden ihmisen eli professori Henry Baconin varassa.

Alan kandiopintojen kohtalosta ei ole tehty tässä vaiheessa uutta päätöstä. Koulutusohjelmia katsotaan kokonaisuutena, Hiidenmaa kertoo.

Pirjo Hiidenmaan mukaan elokuvan tutkimuksen vahvistamiseen päädyttiin muun muassa siitä syystä, että visuaalinen kerronta on erittäin iso osa nykymaailmaa ja inhimillistä kulttuuriamme. Hiidenmaa luettelee sanomansa vahvistukseksi visuaalisen kerronnan aloja kuten elokuvan, videotaiteen ja vaikkapa infografiikan.

Hän myös korostaa, kuinka visuaalisen kulttuurin tutkimus läpäisee useita humanistisen tiedekunnan aloja.

”Meillä on kääntäjäkoulutusta, jossa käännetään elokuvatekstejä, taidehistoriaa jossa tutkitaan kuvaa ja videotaidetta. Meillä on tekstintutkimusta, jossa kuvallinen kerronta on yhtä lailla tärkeätä. Tämä on ala, joka palvelee useiden alojen opiskelijoita.”

Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen alan professorikato on hellittänyt viime aikoina muutenkin. Esimerkiksi tänä keväänä kotimainen kirjallisuus on saanut professorin Riikka Rossista.

Tällä haavaa professuuri puuttuu vielä musiikintutkimuksen alalta. Pirjo Hiidenmaa kertoo, että siihen liittyvät keskustelut ovat vielä kesken.

"Nyt keskustelemme mahdollisuudesta, että musiikintutkimuksen kahdesta lehtoraatista toinen jatkuisikin professuurina ja toinen lehtoraattina.”

Lue lisää: Helsingin yliopisto vähentää elokuva- ja televisiotutkimuksen opetusta – ”Suomesta typistetään keskeinen yhteiskunnan tutkimuksen ala”, sanoo professori Henry Bacon

Lue lisää: Helsingin yliopiston professorikato hellittää: Riikka Rossi valittiin kotimaisen kirjallisuuden professoriksi

Lue lisää: Professori pelkää ”katastrofia” pienelle opintosuunnalle Helsingin yliopistossa – Taustalla hiljaa hiipivät leikkaukset: ”Enää ei ole rahoja tuntiopetukseen”

Lue lisää: Taiteiden tutkimuksen tulevaisuus Suomessa pitää turvata

Lue lisää: Taiteiden tutkimus on pulassa Helsingin yliopistossa – Professorikato kuormittaa opettajia, opiskelijat jäävät vaille opetusta: ”Tilanne on raskas”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat