Sampsa Vilhuselle riittää töitä, vaikka hän haluaisi olla tarpeeton – Ympäristöjärjestö WWF:n ohjelmajohtajaa työllistävät pian eduskuntavaalit

Vilhunen on myös mustaan rytmimusiikkiin erikoistunut dj ja levynkeräilijä, joka on toiminut tiskijukkana kolmisenkymmentä vuotta.

”Mun ehdoton ohjenuora elämässä on ’tunne ilman toimintaa on sielun rappioksi’, ympäristöaktivisti ja esseisti Edward Abbeyta mukaillen”, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.

21.5. 2:00 | Päivitetty 21.5. 6:15

Maailman luonnonsäätiön Suomen osasto täyttää tänä vuonna viisikymmentä vuotta, samoin WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen. Millaisia viisikymppisiä olette?

”Useina muina vuosina ikääntyminen on ehkä harmittanut, mutta nyt olen huomannut kertovani ihmisille ylpeänä, että olen täyttämässä viisikymmentä vuotta”, Vilhunen sanoo.

”Ja mitä WWF Suomeen tulee, niin olemme kasvaneet ja samalla on kasvanut vaikuttavuutemme.”

Vilhunen on taustaltaan evoluutiobiologiantutkija, ja WWF:lle hän tuli viisitoista vuotta sitten meriasiantuntijaksi.

Nykyiseen toimenkuvaan kuuluu paitsi mertensuojelu ja Itämeren sekä sisävesien tila, myös enemmän strategiointia, esimiestehtäviä ja kansainvälistä yhteistyötä – vaikuttamistyötäunohtamatta.

”Nyt alkaa taas iso rupeama, kun eduskuntavaalit lähestyvät.”

Päättäjien puheilla kiertäessä on saanut varmasti tottua siihen, että nyökyttelyistä huolimatta talous- ja työllisyysnäkökulmat ajavat usein ympäristöteemojen edelle. Vai onko?

Kyllä ja ei, Vilhunen sanoo. Vaikuttamistyölläkin saa tuloksia aikaan, hän vakuuttaa.

”Vaikuttamistyöllämme oli iso rooli esimerkiksi siinä, että patojenpurku päätettiin ottaa hallitusohjelmaan varmaan ainoina maina maailmassa. Sitä kautta ollaan palauttamassa jokivesiä vapaana virtaaviksi Suomessa.”

Patojen purku on oiva esimerkki ”ihmisenkokoisesta” toimesta ympäristön hyväksi. Jokien patoaminen on keskeisin syy vaelluskalakantojen uhanalaistumiseen, sillä padot estävät villikalojen pääsyn lisääntymisalueilleen. Esimerkiksi uhanalainen meritaimen kutee yläjuoksun pienemmissä sivujoissa ja puroissa.

”Siksi patojen purku on tehokasta: se tehdään kerran, ja vaikutukset ovat välittömät ja pysyvät. Esteitä pitää avata, että saadaan kalakannat entiseen kukoistukseen ja koko virtavesilajistolle elinympäristö. Luonnonkala on edelleen ainoa merkittävä proteiininlähde, jota ihminen ei tuota. On kyse tärkeästä luonnonvarasta, joka voi tarjota ravinnon ja elinkeinon.”

Esteitä ympäristötyössä riittää ilman patojakin. Parin viime vuoden aikana ilmatilaa ovat hallinneet koronapandemian ja sodan kaltaiset humanitaariset kriisit. Miten ympäristönsuojelun edistäminen onnistuu näissä olosuhteissa?

”Korona ei oikeastaan vaikuttanut toimintaamme. Suomalaiset viettivät enemmän aikaa luonnossa, ja se samalla muistutti ihmisille, miten tärkeää luonto on meille. Itse asiassa oli jopa helpompi puhua ympäristöasioista”, sanoo Vilhunen.

”Sota on taas ollut ihan eri asia. Se on akuutti humanitaarinen kriisi, ja siksi on luontevaa, että ajatukset ovat siinä, miten nämä ihmiset selviävät hädässä.”

Toki sodan vaikutukset ulottuvat myös ympäristön hyväksi tehtävään työhön. Ukrainan sodan myötä kansainvälinen ympäristöyhteistyö ajautui varsin nopeasti umpikujaan. Onko ihmiskunnan etu, jos ympäristöyhteistyö laitetaan katkolle, vaikka syyt olisivat miten ymmärrettävät?

”Se on vaikea kysymys, ja olen miettinyt sitä paljon. Mitä tarkoittaa planeetan tulevaisuuden kannalta, että ei tehdä yhteistyötä? Tai mitä seuraa ympäristölle, jos ajaudutaan blokkeihin, jossa toisella puolella on esimerkiksi Venäjä, Kiina ja Brasilia tai Intia? Esimerkiksi Arktisessa neuvostossa oltiin aiemmin ylpeitä siitä, ettei maailmanpolitiikka vaikuttanut sen tekemään yhteistyöhön. Toivotaan että rauha saavutetaan pian.”

Vilhunen myöntää, että ympäristöasiat pyörivät mielessä niin työssä kuin vapaalla. Rakkaus luontoa kohtaan syttyi jo lapsuudessa kalastamisen myötä.

”Lapsena vietin paljon aikaa suvun mökillä Saimaalla, siellä kalasteltiin kaikki päivät.”

Perhokalastuksen Vilhunen aloitti 14-vuotiaana, ja kalareissulle pitää päästä edelleen säännöllisesti. Vuosien varrella luontoa on koettu kalaa narraamalla Grönlantia ja Alaskaa myöten.

Toinen intohimo onkin sitten jo kauempana luonnosta. Vilhunen on mustaan rytmimusiikkiin erikoistunut dj ja levynkeräilijä, joka on toiminut tiskijukkana kolmisenkymmentä vuotta. Levyjä on kokoelmissa tuhansia, ja keikkojakin tulee tehtyä edelleen.

Hetken asiaa mietittyään Vilhunen löytää yhteyden myös perhokalastuksen ja levyjenkeräilyn välille.

”Uskon sen olevan jonkinlainen sisäsyntyinen, varmaankin itsekäs tarve saavuttaa ja kokea omassa rajallisessa elämässä jotain erityislaatuista ja ylimaallisen kaunista. Kokea koskemattomien tunturivesien puhtaus ja törmätä tuiki tuntemattomaan soul-levytykseen, joka on niin laadukas ja kaunis että saa sydämen pysähtymään ja palan kurkkuun.”

Kuka?

Sampsa Vilhunen

  • Syntynyt Espoossa.

  • Filosofian tohtori, evoluutiobiologia, Helsingin yliopisto 2005.

  • WWF Suomen ohjelmajohtaja.

  • Vilhusen aloitteesta WWF alkoi tehdä työtä virtavesien ennallistamiseksi ja patojen purkamiseksi. Mukana tuoreessa Dambusters -dokumenttielokuvassa, joka sai ensi iltansa 19.5. Lissabonissa.

  • Levyjenkeräilijä ja dj. Isännöi Radio IDA:lla neljän viikon välein Must Have -ohjelmaa. Seuraavan kerran 31.5. Seuraava klubikeikka Siltasessa 3. kesäkuuta. Esiintyy myös mm. tämän kesän Flow Festivalilla. Vilhunen myös nähdään perhokalastamassa Arktiset Vedet-tv-sarjassa.

  • Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluu vaimo ja poika.

  • Täyttää 50 vuotta maanantaina 23. toukokuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat