Mitä päästö­hyvitetty hampurilainen oikeasti tarkoittaa? Jessica Stolzmannin perinpohjainen selvitystyö saa katsojan kyseenalaistamaan koko päästöhyvityssysteemin

Huolellisesti tehty reportaasisarja Vihreitä hampurilaisia osoittaa, millaisia epäselvyyksiä päästöhyvityksiin voi liittyä.

Jessica Stolzmann (vas.) tutustui energiatehokkaisiin keittimiin Kampalassa Ugandassa.

16.5. 2:00 | Päivitetty 16.5. 9:06

Joskus pikaruokalassa käymisellä on yllättäviä seurauksia. Toimittaja Jessica Stolzmann kiinnitti huomiota Hesburgerin ruokalistassa hampurilaiseen, jonka hiilijalanjälki oli hyvitetty. Mitä se oikeastaan edes tarkoittaa?

Viisiosaisessa reportaasissa Vihreitä hampurilaisia Stolzmann ryhtyy selvittämään asiaa perinpohjaisesti.

Perusajatus hyvitysten taustalla on kai ihan hyvä. Hesen kerroshampurilaisen hiilipäästöt vastaavat parin-kolmenkymmenen kilometrin ajelua bensa-autolla. Hesburgerin viesti on, että hampurilaisesta voi nauttia ilman tunnontuskaa, kun jossain päin maailmaa hyvitetään saman verran päästöjä.

”Hyvityksiä tehdään ostamalla päästövähennyksiä. Päästövähennyksiä syntyy projekteissa eri puolilla maailmaa”, sanoo Hesburgerin viestintäpäällikkö Heini Santos.

Päästöhyvitykset ovat nopeasti kasvava ala, jossa liikkuu raha.

Viimeisten viiden vuoden aikana Hesburgerkin on satsannut yli puoli miljoonaa euroa kahteen afrikkalaiseen päästöhyvitysprojektiin, joista toisessa on tavoitteena saada tavalliset ugandalaiset käyttämään arjessaan energiatehokkaita keittimiä avotulen sijaan. Polttopuita tarvitaan vähemmän, ja metsää säästyy.

Keitinhankkeen omistaa yhdysvaltalainen Impact Carbon. Kuvio on seuraava: Impact Carbon myy välikäsiensä kautta energiatehokkaita keittimiä ugandalaisille, ja teoreettiset päästövähennykset muunnetaan hyvitysyksiköiksi, joita Impact Carbon myy yrityksille.

Stolzmannin huolellinen reportaasisarja osoittaa hyvin, millaisia epäselvyyksiä päästöhyvityksiin voi liittyä. Ugandassa Stolzmannille nimittäin selviää, ettei paikallisilla ole hajuakaan siitä, että he ovat osallisina päästöhyvityskaupassa.

Keitinhankkeen ilmastovaikutukset ovat myös hämärän peitossa, sillä markkinoilla myydään runsaasti energiatehokkaita keittimiä ihan muutenkin.

Voidaanko siis edes osoittaa, että Impact Carbonin keitinhankkeella on todellista ilmastovaikutusta? Myöskään Impact Carbonin keittimiä myyvät kauppiaat eivät kostu bisneksistä, ja joissain tapauksissa he ovat jopa menettäneet rahaa.

On nurinkurista, että esimerkiksi länsimaat tuottavat paljon päästöjä, mutta suuri osa hyvityksistä tapahtuu Ugandan kaltaisissa maissa, joiden päästöt ovat pienet suhteessa moniin muihin maihin.

Gabriel Rwthomio ugandalaisesta No White Saviors -järjestöstä sanoo asian suoraan:

”Te ostatte itsellenne puhtaan omantunnon. Mutta mitä hyötyä tästä on ugandalaisperheille?”

Ohjelman tärkein pointti kirkastuu loppua kohden: onko päästöhyvityssysteemissä ylipäätään järkeä?

Eikö ilmastolle olisi parasta, että hyvitysten sijaan päästöjä vähennettäisiin?

Vihreitä hampurilaisia, Fem klo 19.55 ja Yle Areena.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat