Euroopan reuna-alueiden taiteilijoiden ja kansalaisten yhteinen teos keskittyy ajatus­harhoihin, jotka vaikuttavat huomaamatta valintoihimme

Biased-esityksessä on latautuneita piirteitä, kuten yleisön jakaminen kahtia ja muuri katsomoiden välillä.

Yasmin Ahsanullah Espoon kaupunginteatterin Biased-esityksessä.

13.5. 14:57

Biased. Kantaesitys Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa 12.5. Konsepti ja suunnittelu Tellervo Kalleinen, Oliver Kochta-Kalleinen, Ami Karvonen sekä työryhmä.

Luin juuri ennen Espoon kaupunginteatterin Biased-teosta belgialaisen NTGent-teatterin julkaisemaa Why theatre? (Miksi teatteri?) -nimistä kirjaa. Siinä yli sata teatterintekijää ympäri maailmaa kertoo, miksi he tekevät teatteria maailmassa, joka palaa, jossa soditaan ja joka keikkuu ilmastokatastrofin partaalla. Samaan kysymykseen vastaaminen tuntui vahvana Espoon kaupunginteatterin Biased-teoksessa.

Usein juuri teatteria syytetään siitä, että se vain vahvistaa tietyn ryhmän näkemystä itsestään sen sijaan että aiheuttaisi muutosta. Biasedissa tämä väite on otettu tosissaan.

Euroopan reuna-alueiden taiteilijoiden ja kansalaisten yhteistyössä synnyttämä teos keskittyy ajatusharhoihin, jotka vaikuttavat huomaamattamme tekemiimme valintoihin.

Biased ei ole pelkkä esitys vaan pikemmin eräänlainen kohtaamispaikka, jossa voi tulla tietoiseksi ajatusvinoumistaan.

Yleisö saa valita, meneekö katsomoon A vai B. Sen jälkeen yleisö äänestää eri kysymyksiin ja sen tarkkaavaisuutta testataan. Meidän katsomomme juontaja Niina Sillanpää sekä A-katsomon juontaja Yasmin Ahsanullah, johon olemme kameran avulla yhteydessä, kertovat, millaisia ajatusharhoja valintoihimme voi liittyä.

Ajatusvinoumat kertovat muun muassa tutun suosimisesta, omien ennakkoluulojen vahvistamisesta sekä tietynlaisen alun ja lopun korostumisesta ajattelussamme. A- ja B- katsomon välissä kohoa erilaisten harhojen mukaan nimetyistä laatikoista rakennettu muuri, joka lopulta sortuu.

En tunne Centriphery-hankkeen kansainvälisten tekijöiden (kroatialainen Matija Kezele, ranskalainen Fred Nevche) historiaa, mutta Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen eri tavoin yleisöä aktivoineista teoksista tunnetuimpiin kuuluu Valituskuoro (2005), jossa ihmiset saivat laulaa omat valituksensa taideteoksen osaksi.

Ami Karvonen puolestaan tunnetaan erityisesti herkistä nykyteatteriteoksista, joissa määritellään ihmisruumista uudella tavalla. Niina Sillanpäällä on vahva klovneriatausta ja Yasmin Ahsanullah tunnetaan muun muassa tv-sarjasta Rahti. Monilla heistä taiteen keskiössä on jonkin vielä lokeroimattoman tunteen löytäminen vuorovaikutuksesta.

Toista katsomoa juonsi Niina Sillanpää.

Biased-teoksen kosketus on kevyt, tarkka ja määrätietoinen. Esitys salakuljettaa kissan pöydälle, ja tekee sen myös hyvin vetoavasti. Klovneriataitojaan hienovaraisesti hyödyntävää Sillanpäätä parempaa opasta olisi vaikea keksiä. Ylhäältä alaspäin suuntautunut opettavaisuus loistaa poissaolollaan. Lopussa yleisö kutsutaan näyttämölle, jossa se pääsee viiden hengen ryhmissä testaamaan ajatuksiaan.

Sen jälkeen pöytäkunnittain pohditaan ajatusharhoja sekä kuuluisan gorillatestin paljastamia asioita ihmismielen valikoivuudesta. DJ ja baari antavat mahdollisuuden oleiluun, mutta rentoudestaan huolimatta teos pelaa myös suurilla uhilla.

Yleisön jakaminen kahtia, muuri katsomoiden välillä, äänestykset, tarkkaavaisuuskilpailut ja lopuksi peli, jossa arvailemme toistemme taustoista asioita kuulostavat varsin latautuneilta. Niissä piilee jopa katastrofin mahdollisuus.

Ei tarvitse edes mainita propagandaa tai maailman tilannetta, jotta ymmärtää ajatusharhojen vaarat ja kerrannaisvaikutukset.

Biasedissa virtaa kuin virtaakin vakava pohjavire. Ja samoin kuin monissa tänä keväänä kokemissani esityksissä, tässäkin pyritään myös vastaamaan kysymykseen: Miksi teatteri? Ihmisten läsnäolon sävyjen muuttuminen taiteeksi riittää vastaukseksi minulle.

Näyttämöllä Yasmin Ahsanullah, Niina Sillanpää, Matija Kezele, valo- ja tilasuunnittelu Milla Martikainen. Äänisuunnittelu Grégory Maisse, musiikki Fred Nevché, puvustus Emma Taivainen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat