Tuntematon suo -dokumentti muistuttaa, kuinka korvaamattomista luontoarvoista on kyse

Simo Sipolan dokumentin ytimessä on soiden rooli ilmastonmuutoksessa.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä otti kesällä 2020 näytteitä ikirouta-soista Kilpisjärvellä. Tiukassa olevaa putkea ovat kiskomassa dokumenttiin haastatellut yliopistotutkija Minna Väliranta (vas.) ja ympäristömuutoksen professori Atte Korhola (oik.).

17.5. 2:00 | Päivitetty 17.5. 9:20

Suomi tunnetaan maailmalla sekä metsien että kymmenien tuhansien järvien maana – jälkimmäisiä on alle hehtaarin kokoiset mukaan kelpuuttaen peräti 168 000 kappaletta.

Harvemmin muistetaan, että Suomi on myös kymmenien tuhansien soiden maa, meillä on pinta-alaan suhteutettuna soita enemmän kuin missään muualla. Tosin nykyään Suomen kymmenen miljoonan hehtaarin suoalasta on ojitettu jo yli puolet – monenlaisin sekä nykymittapuulla myös kyseenalaisin seurauksin.

Simo Sipolan käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti Tuntematon suo (2021) muistuttaa vaikuttavine drone-kuvineen, millaisista korvaamattomista luontoarvoista on kyse, ehkä luonnonvaroistakin.

Ylen ja ranskalais-saksalaisen Arte-laatukanavan tuottama Tuntematon suo ei kuitenkaan ole mikään estetisoitu matkailumainos. Tiede edellä tehdyn dokumentin ytimessä on soiden rooli ilmastonmuutoksessa sekä uhkana että ennen kaikkea mahdollisuutena. Hiiltä varastoivat luonnonvaraiset suot ovat ilmastonmuutoksen suuri tuntematon, tiivistää dokumenttinsa lukijana toimiva Sipola.

Tuntemattoman suon uhka vaanii Arktisella alueella ja juuri tässä tarinassa Lapissa, jossa hiiltä on sitoutunut ikirouta-soihin, kumpuisiin palsasoihin. Mitä tapahtuisi, jos ne alkaisivat sulaa, aprikoivat maanäytteitä ottavat Helsingin yliopiston tutkimusryhmän jäsenet kesällä 2020 Kilpisjärvellä.

Perusteellisessa dokumentissa pohditaan eri vaihtoehtoja sekä palataan Lappiin vielä kesällä 2021, jossa yksi Utsjoen Skalluvaaran palsoista on haljennut melkein kahtia.

Pelottavaa? No ei varsinaisesti. Ja tämän enempää draamaa ei Tuntemattomassa suossa sitten olekaan. Mutta dokumentin tarkkaavaiset seuraajat palkitaan – myös hyvällä esimerkillä tieteellisen työn luonteesta, hitaasta etenemisestä.

Dokumentin toinen juonne liittyy ojitettujen soiden ennallistamiseen sekä hakkuutapoihin, joita tutkitaan Asikkalan Ränskälänkorvessa.

Tämä liittyy tietysti laajemmin dokumentin tematiikkaan, mutta poikkeaminen tutkimusmetsään rikkoo jossain määrin kerronnan, imee siitä hapen.

Tuntematon suo, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat