Ruotsalaisen Sommarnöjenin talo erottuu Fiskarsissa vihreänä joukosta. Etualalla Studio Puiston Space of Mind.

Tulevaisuuden talo

Fiskarsissa avautuvan Arkkitehdin talo -designkokonaisuuden järjestämistä ovat vaikeuttaneet muun muassa koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja pettävän savinen maa.


22.5. 16:00 | Päivitetty 22.5. 18:53

Jos joku luulee kesäisen taidetapahtuman järjestämisen idyllisessä ruukkimiljöössä olevan leppoisaa hommaa, niin kysyköön kuraattori Kari Korkmanilta.

Korkman on Helsinki Design Weekin perustaja ja Luovi Productionsin toimitusjohtaja. Luovi Productions vastaa design-viikon lisäksi tänä vuonna myös Fiskars Village Art & Design Biennalen tuottamisesta.

Fiskarsin biennaali on läpi kesän jatkuva tapahtuma, joka järjestetään Raaseporissa vuorovuosina Helsinki Biennaalin kanssa. Se rakentuu ruukkikylään sijoittuvista päänäyttelyistä ja kumppanuustapahtumista.

Korkmanin oma panos on suurimmillaan Arkkitehdin talo -nimisessä kokonaisuudessa, joka esittelee uutta puuarkkitehtuuria kahdeksan pikkutalon avulla.

Uransa aikana hän on järjestänyt satoja tapahtumia, mutta tämä on ollut haasteellisimmasta päästä.

Tätä kirjoittaessa yksi epäonninen pikkutalo on juuri saatu nostettua pystyyn.

Aalto puustudion Kore oli perjantaina 20. toukokuuta vielä vaiheessa. Kaksikerroksinen Kore on tehty tilaa säästäen.

Näyttelyn suunnittelu alkoi pari vuotta sitten, aikana jolloin koronapandemian vaikutuksista ei ollut aavistustakaan. Tuolloin Fiskars Village Biennalen yhdeksi tavoitteeksi päätettiin ottaa arkkitehtuurin tuominen lähemmäksi suomalaista kuluttajaa ja näyttelykävijää. Korkman oli turhautunut siihen, että suomalaisten arkkitehtien työ voidaan nähdä suuren yleisön silmissä persoonattomana massatuotantona.

Fiskarsissa toisenlaista todellisuutta päätettiin esitellä yksilöllisten pikkutalojen voimin.

”Minun mielestäni tavallisten ihmisten ja arkkitehtien etäisyys on kasvanut liian suureksi”, Korkman selittää puhelimessa. ”Siksi olen halunnut herätellä ihmisiä vaatimaan talotehtailta ja rakennusyrityksiltä enemmän. Ja se taas tarkoittaa arkkitehdeille lisää aikaa suunnitteluun.”

Ruotsalaisen Sommarnöjenin Original Sommar 30 -talo hakee inspiraationsa perinteisestä ladosta. Talossa on oleskelutilan ohessa keittiö, wc- ja suihkuhuone.

Korkman otti yhteyttä noin kolmeenkymmeneen arkkitehtitoimistoon ja kaikkiin Suomen johtaviin talotehtaisiin. Hän antoi arkkitehdeille tehtäväksi suunnitella puutalon, joka saisi olla korkeintaan 30-neliöinen, ja joka voitaisiin siirtää sellaisenaan paikasta toiseen.

Talotehtaita mukaan houkutteli vuonna 2024 toteutuva lakimuutos. Tällä hetkellä lausuntokierroksella olevan lain oletetaan muuttavan rakennuslupamenettelyä sallivampaan suuntaan. Alle 30-neliöisten ei-jatkuvassa asuinkäytössä olevien rakennusten, kuten aittojen, varastojen ja saunamökkien, osalta lupamenettelystä saatetaan jopa luopua kokonaan.

Korkmanin mukaan esimerkiksi Ruotsissa on myyty vuoden aikana useampia tuhansia pikkutaloja.

”Pidän hyvinkin mahdollisena, että sama ilmiö toistuu Suomessa. Pandemia lisäsi etätöiden suosiota, ja monet etsivät vaihtoehtoja kodin ja toimiston välillä. Ja mielellään mahdollisimman luonnonläheisestä paikasta”, hän sanoo.

”On jännittävää seurata, millaiseksi se lainsäädäntö Suomessa lopulta muodostuu.”

Tapahtumassa yöpymisen varannut voi herätä luonnon helmassa. Ylös on kuitenkin noustava ennen näyttelyvieraiden tuloa.

Kuraattorin optimismia tukee maalla asumista edistävän Citymaalaiset-työryhmän ja Yhteismaa-yhdistyksen tuore kysely. Sen mukaan tyypillinen maalle halajava suomalainen on Helsingin kantakaupungissa asuva nelikymppinen nainen, jolla on puoliso, lemmikkejä ja palkkatyö. Hän haluaa asua osa-aikaisesti luonnon rauhassa, mieluiten lähellä järvenrantaa.

Vastaajien mukaan asunnon ei tarvitse olla suuri, mutta sen tulisi sijaita lähellä Helsinkiä.

Kaikki asioita, joihin Fiskars Village Biennaleen kesäksi rakentuvat pikkutalotkin pyrkivät vastaamaan.

”Ne voivat korvata elinkaaren päässä olevia kesämökkejä, mutta ne voivat myös tarjota yhteistä lisätilaa esimerkiksi tontin omistavien taloyhtiöiden käyttöön. Ne voivat toimia vaikka asukkaiden yhteisinä vierasmajoina tai etätiloina”, Korkman visioi.

Haasteita projektissa on todella riittänyt. Pandemian aikana patoutunut kysyntä aiheutti alihankintaketjun pettämisen maailmalla, ja talotehtailta loppuivat rakentamiseen tarvittavat komponentit.

Myös rakentamisen hinta nousi jyrkästi.

Sitten Putin hyökkäsi Ukrainaan, ja puun tuonti Venäjältä tyrehtyi. Tämän seurauksena kaksi valmiiksi suunniteltua pikkutaloa jää kokonaan esittelemättä Fiskarsissa.

”Ne jäivät syntymättä ihan loppumetreillä”, Korkman harmittelee.

”Toisaalta tontti olisi ehkä ollutkin vähän ahdas kymmenelle talolle”, hän sitten toteaa.

Niin, tontti. Sen kanssa on ollut muutakin ongelmaa.

Minitalojen sisustamisesta vastaa Asun-lehden perustaja ja päätoimittaja Ulla Koskinen. Sommarnöjenin talon Artek-sisustuksen suunnitteli Joanna Amemori Koskisen kutsumana.

Fiskars Village Biennale järjestetään luonnonkauniissa ruukkimaisemassa eteläisessä Suomessa. Useimmat näyttelyn pikkutalot seisovat tammimetsän reunustamalla aurinkoisella niityllä, ja muodostavat elämyksellisen reitin läpi mahtavan maiseman.

Korkmanin mielestä talot ovat ”neliömääräänsä suurempia” juuri luontosuhteensa ansiosta.

”Ne ovat vahvasti yhteydessä siihen ympäröivään luontoon. Ja sitten niissä on esimerkiksi isoja ikkunapintoja”, hän kertoo.

Maaperätutkimuksista huolimatta niittytontti kuitenkin paljastui paalutusvaiheessa sateisen kevään jäljiltä yllättävän saviseksi. Pari päivää ennen haastattelua yhden pikkutalon paalut olivat pettäneet, ja talo tuiskahtanut kumoon.

Nyt kuraattori vakuuttaa kaiken olevan kunnossa.

”Jouduimme lopulta poraamaan 13 metrin syvyyteen, että ruuvipaalulle löytyi kovaa perustaa”, hän kertoo. ”Nyt on jännitetty, että pitävätkö paalut. Ja kyllä ne pitävät.”

Fiskarsissa sunnuntain avajaispäivää odotetaan tavallistakin jännittyneempänä. Idyllinen niitty näyttää vielä rakennustyömaalta, ja yhdestä talosta puuttuvat toimitusongelmien takia ovet ja ikkunat.

Ne saadaan kuraattorin mukaan paikalleen kesäkuun alussa.

Myös osa rampeista ja kaiteista on vielä tarkastamatta, minkä vuoksi yleisö pääsee taloihin sisään vasta perjantaina 27.5.

”Ulkopuolelta niitä voi tietysti ihastella aiemminkin”, Korkman sanoo.

Kuraattori Kari Korkman uskoo pikkutalojen tulevaisuuteen.

Yllättävät takaiskut näkyvät tietysti kasvaneissa menoissa. Nyt Korkman toivoo tapahtuman tulopuolen onnistuvan. Kaikki talotehtaiden omistamat pikkutalot siirretään syksyllä pois Fiskarsista, ja ne myydään tapahtuman aikana halukkaille ostajille. Hinta vaihtelee 50 000 eurosta 150 000 euroon talosta ja varustelutasosta riippuen.

Myös kuhunkin talon yksilöllisesti suunniteltu sisustus sekä taloissa oleva taide on myynnissä, ja rahaa tulee majoitustoiminnastakin. Kävijöillä kun on mahdollisuus vuokrata pikkutalo yöpymistä varten. Aamulla sängystä täytyy tosin nousta ennen kuin varhaisimmat biennaalivieraat astelevat sisään.

Haasteista huolimatta Korkman uskoo pikkutalojen tulevaisuuteen. Hänen haastattelemansa talotehtaat ovat yksimielisiä niiden tarpeesta, ja hän itse toivoo ainakin jonkun Fiskarsin pikkutalon päätyvän sarjatuotantoon.

Hän luottaa myös suomalaisten vaatimustason kohoamiseen arkkitehtuurissakin.

”Näen, että arkkitehtuurin lukutaito on lisääntynyt. Ihmiset haluavat erilaisia ja omaa persoonaa tukevia visuaalisia ja toiminnallisia ratkaisuja. Nyt etsitään itselle sopivaa asumista.”

Sellaiseen voi kuulua hyvinkin oma idyllinen pikkutalo luonnon helmassa jossain kaupunkikodin läheisyydessä.

Sellainen paikka, jossa on hyvä hengähtää.

Ja jossa on ovet ja ikkunat.

Fiskars Village Art & Design Biennale 22.5–4.9.2022. Arkkitehdin talo -kokonaisuuden pikkutaloihin pääsee sisälle 27.5 alkaen.

Alla on esitelty Fiskarsissa esillä olevia pikkutaloja valokuvilla ja havainnekuvilla.

Sami Rintalan (Rintala Eggertsson Architects) suunnittelema Kiiruna-talo koostuu erillisen ruokailutilan, saunan, makuuhuoneen ja olohuoneen muodostamasta kokonaisuudesta.

ASLLTK:n kolmion muotoisessa Hammoc-hirsitalossa on täysin avattavat lasiliukuovet. Tilaan majoittuvalla säilyy näin välitön yhteys ympäröivään ulkotilaan.

Ateljé Sotamaan UFO-talossa on sekä iso maisemaikkuna että kattoikkuna. Talo on suunniteltu sekä luontomatkailuun että etätyöhön.

Talojen sisustuksen kuratoinnista vastaa Ulla Koskinen muotoiluyritysten kanssa. Mukana ovat muun muassa Artek, Nikari, Woodnotes, Fiskars ja Iittala. Tiloissa on myös nykytaidetta.

Näyttelyn erikoisuus on Kristian Talvitien Koja. Talo on yksi Polestar Design 2021 -kilpailun voittajatöistä. Tavoitteena on kannustaa paikalliseen matkustamiseen.

Koja-talon sisällä on puu, joka täydentää asujan luontokokemuksen. Suunnittelussa on pyritty mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen.

Studio Puisto Space of Mind -talon voi pystyttää niin kotipihalle, kattoterassille kuin syrjäiseenkin korpeen.

Studio Puiston Space of Mind on Wallpaper-lehden palkitsema talo, jonka suuret ikkunat antavat mahdollisuuden maisemasta nauttimiseen.

Lue lisää: Solmujen salaisuuksia ja monin aistein koettavaa taidetta – Fiskarsin biennaali avautuu yleisölle sunnuntaina

Oikaisu 22.5.2022 kello 18.38: Toisin kuin artikkelin ensimmäisen kuvan kuvatekstissä ensin virheellisesti kirjoitettiin, kuvassa etualalla on Studio Puiston Space of Mind, ei Leo Lindroosin ja Tuuli Kanervan suunnittelema Hammoc.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat