Ennen sairastumistaan Jaakko Kuusisto teki vaihtokaupan, jonka takia häneltä kuullaan vielä yksi suurteos – ”Olen suunnattoman onnellinen ja liikuttunut” sanoo kapelli­mestari Osmo Vänskä

Minnesotan orkesteri kantaesittää helmikuussa kuolleen Jaakko Kuusiston sinfonian. Seuraavaksi teos jatkaa Osmo Vänskän johtamiin konsertteihin Ouluun ja Helsinkiin.

Jaakko Kuusisto ja Alku?-sanan sisältävä luonnos sinfoniaan. Molempien osien alkupuolet hän ehti kirjoittaa valmiiksi orkesteripartituuriksi.

23.5. 16:00 | Päivitetty 23.5. 21:17

Jaakko Kuusisto oli ihmeellinen monilahjakkuus: huippuviulisti, kapellimestari ja säveltäjä, jonka viulukonserttoa esimerkiksi The Who -yhtyeen Pete Townshend on ylistänyt tajunnan räjäyttäväksi.

Vuonna 2020 hänellä diagnosoitiin aivokasvain ja tämän vuoden helmikuussa Jaakko Kuusisto kuoli 48-vuotiaana. Tähän luultiin uusien suurteosten kantaesitysten loppuvan.

Toisin kävi. Se on ilonaihe surun keskellä.

Osmo Vänskä johtamassa Minnesota Orchestraa ja eteläafrikkalaisia muusikoita Sowetossa Mandela 100 -juhlakonsertissa vuonna 2018. Ohjelmassa oli tuolloin myös Jaakko Kuusiston sovituksia eteläafrikkalaisista lauluista.

Kun HS soittaa Osmo Vänskälle Etelä-Korean Souliin, kapellimestari on juuri ehtinyt tutustua kertaalleen Jaakko Kuusiston viimeisen suuren teoksen partituuriin.

”Olen suunnattoman onnellinen ja liikuttunut, että saamme häneltä sinfonian.”

Vänskä kertoo tilanneensa teoksen Kuusistolta muutama vuosi sitten pienen vaihtokaupan turvin.

Vänskän ja Minnesotan orkesterin Etelä-Afrikan-kiertueella vuonna 2018 oli mukana Jaakko Kuusiston sovituksia eteläafrikkalaisista lauluista, ja ne saivat loistavan vastaanoton. Vuonna 2019 Vänskä pyysi uusia sovituksia, tällä kertaa Vietnamin-kiertueelle.

”Jaakko oli tosi kysytty myös sovittajana ja hän mietti, missä välissä ehtisi sen tehdä. Olemme esittäneet myös hänen sävellyksiään, ja sanoin, että jos ehdit tehdä nämä sovitukset, minä tilaan sinulta sinfonian Minnesotan orkesterille.”

Jaakko Kuusisto oli hetken hiljaa ja sanoi: okei.

Vietnamin-kiertue peruttiin, mutta sinfonia edistyi myös kohtalokkaaksi osoittautuneen diagnoosin jälkeen.

”Hän sanoi olevansa hyvässä sävellysvauhdissa. Ennen joulua puhuttiin viimeisen kerran, ja tammikuussa kuulin, että kunto on mennyt huonompaan suuntaan.”

Kuoleman jälkeen pelättiin, että keskeinen teos jäisi keskeneräiseksi.

”Mutta sitten Pekka (Kuusisto) sanoi, että kyllä se tulee.”

Jaakko ja Pekka Kuusisto Retretissä heinäkuussa 1997.

Jaakko Kuusiston veli Pekka Kuusisto vastaa puhelimeen lentokentältä. Haastattelun aikaan hän on matkalla Chicagon sinfoniaorkesterin solistiksi esittämään The National -yhtyeestäkin tunnetun Bryce Dessnerin viulukonserttoa Esa-Pekka Salosen johtamissa konserteissa.

”Jaakon sinfoniaa oli valmiina kaksi isoa palasta, eli ensimmäisen ja toisen osan alkupuolet täysin valmiina orkesteripartituurina. Tuntui luontevalta kirjoittaa osat loppuun kehittelemällä näitä aineksia.”

Teoksen kielioppi, orkesterin koko ja perusteemat ovat Jaakko Kuusiston. Luonnoksiakin oli säilynyt, mutta ne hän oli jo hyödyntänyt sinfoniassaan.

”Ennen hän sävelsi paljon pianon ääressä, mutta tällä kertaa hän ajatteli ensin kokonaisuuksia valmiiksi ja kirjoitti täyttä orkesteripartituuria suoraan notaatio-ohjelmaan.”

Sinfonian klarinettisoolon luonnos. Lopullisessa versiossa aihe esitellään aluksi selloilla ja kontrabassoilla.

Alku?-merkinnällä varustettu luonnos vie ajatukset Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian alun klarinettisooloon.

Pahaenteisen alun virvoittavana kontrastina Jaakko Kuusisto viittaa aikaisempaan lauluunsa, jonka hän teki mennessään naimisiin Maija Kuusiston kanssa. Näin alkaa voiman ja vastavoiman kehittely, mikä on sinfoniamuodolle ominaista.

Tämän huomaa jo Jaakko Kuusiston käyttämän notaatio-ohjelman tuottamalla ”soivalla versiolla”, joka on toki vain kalpea aavistus siitä, miten sinfonia soi taiteilijoiden esityksessä oikean konserttisalin akustiikassa.

Näin notaatio-ohjelma toistaa sinfonian ensimmäiset 45 sekuntia:

Pekka Kuusisto arvioi, että Jaakko todella nautti sinfonian kehittelystä.

”Minnesotan bändihän on taipuisa ja taitava. Se soi amerikkalaisen uhkean ja hohtavan ihanteen mukaisesti olematta pompöösi muuten kuin tarvittaessa. Soitinryhmien suhteet ja vaskien käyttö ovat räätälintyötä Osmon bändille.”

Hän arvioi myös Osmo Vänskän taiteilijapersoonan vaikuttaneen lopputulokseen.

”Osmo sytyttää orkesterin välittämällä pidäkkeettömästi sitä tunnetta, jonka musiikki hänessä herättää. Uskon Jaakon kirjoittaneen partituuria haluten antaa Osmolle meheviä emotionaalisia aaltoja, joilla surffata.”

Sinfoniassa on myös elokuvamusiikin tehoja.

”Jaakon orkestrointi tuntuu vaivattomalta ja energiseltä tavalla, joka mielestäni heijastaa suuria orkestroijia Sibbasta Korngoldin kautta John Williamsiin.”

Syövän aiheuttamat tutkimuksetkin toivat luovia herätteitä.

”Jaakko harmitteli, että magneettikuvakoneessa on hemmetin makeita soundeja, mutta sinne ei voi viedä mankkaa. Mutta kyllä sen koneen soundit sinfoniaan vaikuttivat.”

Se on jo varsin tumman väriskaalan huumoria, Pekka Kuusisto arvioi.

”Mutta se tuottaa myös yhden sinfonian räjähtävimmistä kohdista.”

Näin notaatio-ohjelma toistaa siirtymän kohti magneettikuvakoneesta inspiroitunutta musiikkia. Räjähtävin kohta ei ole tällä otteella, koska sen mieltämiseksi tarvitaan oikean orkesterin esitys.

Miten lopettaa sinfonia, kun Jaakko Kuusisto ei loppua kirjoittanut?

”Koin mahdollisuuden tai melkeinpä velvollisuuden tehdä lopun, joka olisi jollakin tavalla onnellinen Jaakolle”, Pekka Kuusisto kertoo.

Ajatukset kääntyivät veljesten yhteisiin hetkiin merellä. Kuten veneilijät tietävät, meren opasteissa on tarkkaa miten erilaiset valot välkkyvät eri suuntiin erilaisilla rytmeillä.

”Itäisellä Suomenlahdella on Jaakolle ja minulle hyvin tuttu kohta, jossa päästään saaristoalueelta avomerelle. Ikuistin sen ääniksi käyttäen esimerkiksi merimerkkien, linjataulujen ja majakan sijainteja, etäisyyksiä, valojen värejä ja vilkkujen rytmejä.”

Valojen väri ja korkeus vaikuttivat sävelvalintaan, dynamiikkaan ja soittotyyliin. Taustalla murisee ison laivan moottori sinfoniaorkesterin keinoilla toteutettuna.

”Kippari [kapellimestari] käynnistää codan vilkkuvat sävelet järjestyksessä idästä länteen ja päättää kuinka kauan yöllistä merimaisemaa kuunnellaan.”

Sinfonia loppuu, kun kapteeni pääsee veneineen vapaalle ulapalle.

”Se tuntuu rakastavalta teolta.”

Miten nuotintaa näin erikoiset ratkaisut sinfoniaorkesterille?

”En muutenkaan ole niin taitava notaatioohjelmistojen kanssa, että saisin aikaan jälkeä, joka näyttäisi Jaakolta”, Pekka Kuusisto sanoo.

”Siksi soitin Jari Eskolalle.”

Jaakko Kuusiston sinfonia alkaa pahaenteisillä ja matalilla soinneilla, kunnes heleä piano tuo kontrastin. Kuva ensimmäisestä partituurisivusta.

Jari Eskola on musiikkikustantamo Fennica Gehrmanin kustannuspäällikkö, joka on vapaa-aikanaan auttanut monia säveltäjiä notaatio-ohjelmien kanssa partituuriteknikkona.

”Kolme vuotta sitten Jaakko kertoi, että sinfonia on tulossa ja lupasin ihan ystävänä tehdä samaa kuin ennenkin eli työtä partituurin nuottigraafikkona ja orkesteristemmojen editoijana.”

Pekka Kuusisto valmisti täydennysosuuksista pianopartituurin, jossa oli myös paljon instrumentointiviitteitä. Loput hän kertoi yhteisissä sessioissa.

”Olin siis notaatioapu ja orkestrointikumppani, kun tiesin miten Jaakko tapasi notaatio-ohjelmien kanssa toimia. Pekalla oli varma tuntu, mitä hän sinne haluaa ja sitten katsottiin dynamiikat ja jatkumot. Se oli tunteikasta, sillä samalla kaikki Jaakon kanssa koetut hyvät hetket palautuivat mieleen.”

Sinfonian toisen osan alun luonnosta ja ote valmiista partituurista.

Jaakko Kuusisto hallitsi taiteen ja viihteen. Eskolan mielestä tyyliin hiipi viimeisinä vuosina jälkiminimalismia, jota Pekka Kuusiston täydennystyö osaltaan korosti tutun orkesteribriljanssin ja elokuvamaisen eteenpäinmenon lisäksi.

Mutta miten Pekka Kuusiston visio merimerkkien ja valonvälkkeiden etäisyyksien ja rytmien muuttumisesta musiikiksi saatiin nuotinnettua?

”Olen kirjoittanut puhtaaksi myös Leif Segerstamin [tahtiviivattomia] teoksia, ja vapaapulsatiivinen kokemus saadaan tässäkin kuuluville modernin notaation parhaita tekniikoita hyödyntäen”, Eskola kertoo.

Pekka Kuusiston hahmotelma ideaksi sinfonian loppuun ja notaatiota, jolla se toteutettiin.

Kantaesitys on Minneapolisissa 2. kesäkuuta osana Osmo Vänskän jäähyväiskonsertteja hänen johdettuaan Minnesotan orkesteria menestyksekkäästi 19 vuotta.

Toisen orkesterinsa Soulin filharmonikot Vänskä jättää joulukuussa kolmivuotisen kauden jälkeen. HS:n tietojen mukaan jo kauan ennen Vänskän kautta ilmenneet ristiriidat Soulin filharmonikkojen hallinnossa eivät ole hellittäneet.

Nyt Vänskällä on siis enemmän aikaa myös yksittäisille johtamisvierailuille – ja samalla Jaakko Kuusiston sinfonian esityksille.

”Johdan Suomen ensiesityksen Oulussa 3. marraskuuta Jaakon muistolle. Koen sen velvollisuudeksi, kun Oulu Sinfonian intendentti eli Jaakon puoliso Maija Kuusisto sitä pyysi.”

Vänskä johtaa teoksen myös Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa 8. joulukuuta.

”Tämä sinfonia on hirveän voimakas teos. On selvästi tuntoja elämän rajallisuudesta ja emootioita herkkyydestä hurjan voimakkaisiin jaksoihin”, Vänskä kertoo.

Kapellimestari Jaakko Kuusisto johti Suomen satavuotisen itsenäisyyden valtakunnallisen pääjuhlan Oulussa joulukuussa 2017.

Kuka?

Jaakko Kuusisto

Jaakko Kuusisto Jää-oopperan valmistumisen aikaan tammikuussa 2019.

■ Syntyi Helsingissä 17. tammikuuta 1974 ja kuoli 48-vuotiaana 23. helmikuuta 2022 Oulussa.

■ Kansainvälisesti menestynyt viulusolisti ja Sinfonia Lahden monivuotinen konserttimestari. Kapellimestarina hän työskenteli esimerkiksi Oulu Sinfonian päävierailijana ja Kuopion kaupunginorkesterin ylikapellimestarina.

■ Keskeisiä sävellyksiä esimerkiksi viulukonsertto, Elämälle-ooppera Ilmajoen musiikkijuhlille ja Jää-ooppera Kansallisoopperalle.

■ Keskeisiä orkestrointeja esimerkiksi Iiro Rantalan pianokonsertto GismajAs sekä Apocalyptica-sellistien Eicca Toppisen ja Perttu Kivilaakson Indigo-ooppera, jonka esitykset hän johti Kansallisoopperassa.

■ Taiteilijaprofessuuri. Aiemmin mm. Taideneuvoston jäsen ja taiteen valtionapu-uudistustyöryhmän puheenjohtaja.

Pekka Kuusiston täydentämä Jaakko Kuusiston sinfonia kantaesitetään Minnesotan orkesterin konsertissa 2. kesäkuuta Osmo Vänskän johdolla.

Lue lisää: Muusikko Jaakko Kuusisto on kuollut

Lue lisää: Lahjakas, järjestelmällinen, tarkka ja sivistynyt – ystävät ja kollegat muistelevat keskiviikkona kuollutta Jaakko Kuusistoa

Oikaisu 23. toukokuuta klo 21.16. Korjattu säveltäjä Bryce Dessnerin sukunimen kirjoitusasu. Aluksi se oli virheellisessä muodossa Dressner.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat