Ohjaaja Sergei Loznitsa näyttää sodan absurdit kauhut – Donbass-elokuvan synkkä satiiri sotatilasta separatistien vallan alla ei naurata

Taidokas elokuva kuljettaa katsojia muun muassa tiesuluilla, synnytyssairaalassa ja pikkukaupungin valtuustosalissa. Käsikirjoituksen pohjana Sergei Loznitsa käytti keräämiään tositarinoita.

Separatistit etsivät tarkastuspisteellä nuorista miehistä merkkejä vastarinnasta.

25.5. 2:00 | Päivitetty 25.5. 10:40

Draama

Donbass ★★★★

Ukraina 2018

Teema klo 21.45 ja Areena (K16)

Viime viikolla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi Donbasin aluetta täysin tuhotuksi helvetiksi. Siinä tapauksessa Sergei Loznitsan Donbass näyttää helvetin esikartanon.

Elokuva sijoittuu Donbasiin talvella 2015, miehitetylle alueelle, jota separatistit ovat sanoneet Donetskin kansantasavallaksi tai (yhdessä Luhanskin kanssa) Novorossijaksi.

Jo ennen Putinin nykyisen hyökkäyksen retoriikkaa separatistijoukot nimittelivät elokuvassa Ukrainan hallintoa ja armeijaa fasisteiksi.

Donbassia on sanottu dokumentin ja fiktion yhdistelmäksi. Se on selvä näytelmäelokuva, vaikka Loznitsa käytti käsikirjoituksen pohjana keräämiään tositarinoita. Armoton realismi ja kuvaustyyli selittänevät sekaannusta.

Helmikuussa hyökkäyksen juuri alettua Loznitsa sanoi Indiewire-lehden haastattelussa, että ukrainalaisten näkökulmasta sota on jatkunut jo kahdeksan vuotta, siis Krimin ja Donbasin alueiden miehityksestä lähtien.

Siltä elokuvassa myös näyttää. Loznitsa kuljettaa katsojia erilaisissa tilanteissa muun muassa tiesuluilla, synnytyssairaalassa ja pikkukaupungin valtuustosalissa.

Separatistijoukot käyttäytyvät kuin gangsterit. Poikkeusoloissa menestyy varkauksilla, lahjuksilla ja huijauksilla. Sodan hullut kauhut syvenevät elokuvan edetessä. Kansaa viruu väestönsuojassa, jossa ei ole toimivaa vessaa, lämmitystä, sähköä tai juoksevaa vettä.

Varastetun auton hakeminen uhkaa käydä kalliiksi. Auton ohella omistajalta meinaa mennä omaisuus, eikä henkikään ole turvassa. Sotavanki sidotaan bussipysäkillä valotolppaan ohikulkijoiden kidutettavaksi. Innokkaita riittää.

Donbass on niin synkkä satiiri, että ei juuri naurata, vaikka monet tilanteet ovat kamaluudessaan absurdeja. Osa kohtauksista jää jopa arvoituksellisiksi, eikä loppuratkaisuja kannata odottaa. Sekin korostaa sodan järjettömyyttä.

Vuodesta 2014 Loznitsa (s. 1964) on tehnyt seitsemän dokumenttia. Donbass on vasta hänen neljäs pitkä näytelmäelokuvansa. Tuotannollaan hän on noussut yhdeksi Euroopan arvostetuimmista nykyohjaajista.

Donbass on tehty taidokkaasti. Pitkissä otoksissa on usein paljon väkeä, mikä vaatii tarkkaa suunnittelua. Kuvauksissa jokaisen täytyy tehdä osansa juuri oikein oikealla hetkellä.

Cannesin festivaalin Un Certain Regard -sarjassa Loznitsa sai parhaan ohjaajan palkinnon.

Lue lisää: Ukrainan suurin elokuva­ohjaaja vastustaa sotaa, mutta hän halusi myös kertoa totuuden juutalaisten joukko­murhasta koti­maassaan

Donbass kuvattiin Kryvyi Rihissä, satojen kilometrien päässä Donbasista. Siellä ei silloin sodittu, mutta raaka realismi antaa olettaa, miltä Donbasissa näytti.

Nyt tuhot lienevät paljon pahemmat. Asiantuntijat arvelevat, että Mariupolin kukistuttua Venäjän joukot suuntaavat seuraavaksi Donbasiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat