Tulevaisuuden muotisuunnittelijat esittelivät näytöksessä, mihin suuntaan pukeutumisemme on menossa

Urheiluvaikutteet ja monikäyttöisyys leviävät entistä vahvemmin muotimaailmaan. Aalto-yliopiston muodin opiskelijoiden mallistoissa ilahduttaa myös huumori.

Vuoden 2022 näytöksen teemana on ”Paluu kampukselle". Kuvassa Tuuli-Tytti Koivula ja hänen mallistoaan.

3.6. 13:56 | Päivitetty 3.6. 17:13

Entisissä Aleksi 13 -vaatekaupan tiloissa Glasshouse Helsingissä vallitsi torstai-iltana hylätyn kauppakeskuksen välitilamainen tunnelma. Aalto-yliopiston muotiopiskelijoiden Näytös22-video esitettiin siellä kutsuvieraille.

Videon pyöriessä opiskelijat halailivat toisiaan ja yleisö hurrasi kuin urheiluottelussa. Ilmapiiri oli yhteisöllisyydessään erityinen.

Vuonna 2020 näytös peruttiin koronapandemian takia kokonaan, ja viime vuonna se nähtiin ensimmäistä kertaa videomuodossa. Nyt Aalto-yliopiston muodin opiskelijoiden malliston esittely on jälleen kuvattu etukäteen, tällä kertaa yliopiston kampuksella. Käytännön syyt vaikuttivat valintaan: opiskelijat ryhtyivät toteuttamaan näytöstä epävarman pandemiatilanteen keskellä. Videototeutus sai opettajien mukaan myös kiitosta, sillä vaatteita on helpompi tarkastella kirkkaasta valaistuksesta.

Lue lisää: Aalto-yliopiston muotinäytös nähdään tänään torstai-iltana, video näytöksestä katsottavissa

Miltä Näytös22 sitten näytti?

Yksi kevään trendeistä on urheilumuoti, ja esimerkiksi moottoriurheiluvaikutteet.

Pyry Komsi tutki mallistossaan autoilua ja korttelirallia. Yksi asuista hyödyntää auton verhoilua, toinen on auton pressusta valmistettu hopeinen teltta. Mallistossa nähtiin nahkaa, verkkareita ja kuvitteellisten rallisponsorien merkkejä.

”Istuin autossa, ja koin sulautuvani auton penkin verhoiluun. Aloin etsiä autoiluun liittyvää kuvastoa Irc-Galleriasta”, Komsi kertoo.

Näyte Pyry Komsin mallistosta.

Urheiluvarusteet ja monikäyttöisyys näkyivät useassa Aallon mallistossa. Kyse on globaalista ilmiöstä. Forbes uutisoi viime vuonna, että pandemian aikana perinteiset muotitalot kokivat vaikeuksia, mutta urheilumuotibisnes kukoisti. Useat isot muotimerkit, kuten Prada, Balenciaga ja Gucci ovat viime vuosina tehneet yhteistyötä urheiluvaatemerkkien kanssa.

Pei-Chi Tai oli valmistanut mallistoonsa 1990-luvun teknoutopiakuvastosta inspiroituneita vihrein muovikukin koristeltuja terveyssandaaleita.

Ella Mustaniemen kandidaatinmallistossa minihameet ja lannevyöt yhdistyvät teknisiin materiaaleihin ja yhteensopiviin reppuihin. Ne toivat mieleen ulkoilmareivit, joiden suosio kasvoi koronavuosien aikana nuorten aikuisten keskuudessa.

Ella Mustaniemen mallistosta huokui varustelumentaliteetti.

Mukavuus kiinnostaa. Mallistojen rennot materiaalit tuntuvat mukailevan ajan henkeä, jossa huolehditaan itsestä ja varaudutaan vaihteleviin olosuhteisiin. Useampi kutsuvieras saapui Näytös22-videon julkaisutilaisuuteen vaelluskengät jalassa.

Toisaalta tässäkään ei ole mitään uutta. Ilmiö kertaa kuluneen vuosikymmenen aikana pitkää paluuta tehnyttä 1990-luvun muotia. Silloin verryttelyasut, hupparit, sporttiaurinkolasit ja lippikset olivat vastaavalla tavalla koko kansan päällä.

Kevään näytöksessä ilahdutti myös huumori, joka pilkisti monen opiskelijan mallistosta.

Iiris Kamarin vaatteiden vinksahtanut glamour ja paljaat takamukset toivat mieleen esimerkiksi Cry-Baby- ja Hairspray -elokuvista tunnetun ohjaaja-käsikirjoittaja John Watersin maailman. Mallit astelivat videolla repsottavissa peruukeissa ja naruin sidotuissa korkokengissä kuin tulisivat kotiin liian pitkään kestäneistä prom-juhlista, joista päälle on vahingossa napattu myös osa juhlapaikan sisustusta.

Värit ja huumori näkyivät monessa mallistossa, kuten Iiris Kamarin töissä.

Britney Spearsin kaltaisista poptähdistä inspiroituneessa mallistossa Senni Mellin taas oli hyödyntänyt valkoista nahkaa, kutonut narumekkoja sekä yhdistellyt kokonaisuuksiin löytämäänsä muovikrääsää. Vaikutelma toi mieleen 90-luvun lopulla ilmestyneen japanilaisen Fruits-katumuotilehden, jonka leikkisät yhdistelmät ovat viime vuosina niin ikään tehneet paluuta suunnittelijoiden inspiraatiotauluihin.

Senni Mellin käytti mallistossaan runsaasti värejä.

Aallon muotinäytös henkilöityi useamman vuoden ajan muotilinjan lehtoriin ja suunnittelijaan Tuomas Laitiseen. Laitisen opetuskaudella Aallon muotilinja vakiinnutti asemansa kansainvälisesti huipputasoisena muotikouluna, jonka lopputyönäytöksen liput myytiin hetkessä loppuun.

Sitten vuonna 2019 ilmestyi Long Playn juttu, jossa useat opiskelijat kertoivat Laitisen epäasiallisista opetustavoista. Jutun ilmestymisen jälkeen Aalto teetti asiasta selvityksen, jossa vakavia väärinkäytöksiä ei ilmennyt, mutta Laitinen siirtyi kohun jälkeisenä keväänä muihin tehtäviin.

Moni alaa seuraava on odottanut mielenkiinnolla, miten Laitisen poissaolo näkyy mallistoissa.

Näytös22:ssa nähtiin koulun muotinäytöksille tyypillinen yhdistelmä avantgardea ja käytettävyyttä. Kierrätettyä materiaalia on mukana lähes kaikkien suunnittelijoiden töissä ja maanläheinen katutyylimäisyys korostui jonkin verran.

Lehtori Elina Peltonen kertoi malliston esittelytilaisuudessa, että opettajat pyrkivät rohkaisemaan opiskelijoita oman juttunsa syventämisessä.

”Mallistoista välittyy tänä vuonna hienovaraisuus ja korostetun persoonallinen ote työhön. On ollut ilo nähdä, kuinka opiskelijat myös ovat auttaneet toisiaan.”

Aallon muotinäytöksen teema oli Paluu kampukselle, ja töitä esiteltiin medialle kampuksella jo ennen videon julkaisemista.

Prosessin näyttäminen korostuu videolla, joka on kuvattu Aallon studiolla. Tilassa kävelevien mallien lisäksi suunnittelijaopiskelijat istuvat lattialla ihastelemassa toistensa töitä ja kuvaamassa niitä.

Videon esityksen yhteydessä torstaina palkittiin kolme suunnittelijaa ideoistaan ja toteutuksestaan.

Näytös-palkinnon raatiin kuului Aalto-yliopiston viiden muodin opettajan lisäksi Givenchyn suunnittelija Siru Juntunen sekä Raf Simonsin suunnittelija Caroline Pretterebner. Palkinnon voitti Hanna-Lotta Hanhela, joka sai myös Marimekko-palkinnon ja Suomen tekstiili ja muoti -palkinnon.

Hanna-Lotta Hanhela esitteli mallistoaan Aallon kampuksella.

Tuomaristo kehui Hanhelan maisterimallistoa vahvasta siluetista, selkeästä ja tasapainoisesta värien käytöstä sekä viimeistelyn tasosta. Mallistoon kuuluu villasta ja puuvillasta valmistettuja pukuja, takkeja ja mekkoja. Saumat näkyvät ja kankaankappaleet vaikuttavat jopa irtoavan. Vaatteet näyttävät silti laadukkailta ja käyttövalmiilta. Hanhela tutki malliston kautta monimutkaista suhdetta Alzheimerin tautiin sairastuneeseen isoäitiinsä.

”Minulla oli ajatus räätälistä, joka menettää vähä vähältä muistinsa”, Hanhela kuvaili kampuksella alkuviikosta.

Fiskarsin myöntämän palkinnon sai Pyry Rämö. Rämö suunnitteli kierrätysmateriaaleja ja kudontaa yhdistelevät vaatteet mallinukkejen päälle ilman kaavaa.

”En ole kiinnostunut suunnittelemaan sellaisella tyylillä, että keksitään joku aihe, vaan annan tekemisen ja materiaalin viedä”, Rämö sanoo.

Prosessi saa näkyä vaatteissa esimerkiksi olkatoppauksina, jotka ovat takin ulkopuolella. Rämö kertoo saavansa innoitusta suunnittelutyöhön kirjallisuudessa tapahtuvasta merkitysten yhdistelystä. Materiaalit ja värit sulautuvat toisiinsa. Mallisto huokuu intuitiivisuutta, jota ei voi massatuottaa tai luokitella mikrotrendiksi.

Pyry Rämön mallistossa materiaalit myös kuoriutuvat toistensa sisältä.

Marimekko jakoi palkinnon Hanhelan lisäksi autoilusta inspiroituneelle Pyry Komsille.

Aallon Opiskelijat rahoittavat materiaalit tai hankkivat sponsorit mallistoihinsa itse. Opettajat toki auttavat tässä. Moni kertoo käyttäneensä materiaaleina kirppislöytöjään, joita he ovat työstäneet uusiksi vaatteiksi.

Aalto-yliopisto tarjoaa näytösvideon toteutusta ja verkkosivuja varten pienen budjetin. Opettajat ja alan ammattilaiset auttavat työssä. Näytös on kuitenkin intohimoprojekti, ja julkistustapahtuman järjestäminen on ennen kaikkea opiskelijoiden sekä heidän verkostojensa varassa.

Näytöksen julkaisuviikolla taideopiskelijat järjestivät Aalto-yliopiston Väre-keskuksen aulassa mielenosoituksen taiteen opetuksesta leikkaamista vastaan. Vuoden alussa Aalto yhdisti taiteen ja median laitokset säästösyistä. Vastaavia toimia on tapahtunut muissa korkeakouluissa, esimerkiksi Helsingin yliopiston taiteen tutkimuksen laitoksella.

Samaan aikaan kun taidealan korkeakoulut pyrkivät inklusiivisemmiksi, lempeämmiksi ja eroon institutionaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta, niiden resurssit vähenevät.

Näytöksen perusteella Aallon muotiopiskelijoilla riittää omaehtoisia näkemyksiä, lahjakkuutta ja halua tukea toisiaan. Tietynlaista suuren muotitapahtuman tuntua oli ilmassa kuitenkin aiempia vuosia vähemmän. Näytös22 on toki järjestetty ensisijaisesti verkossa, mutta Aalto-yliopisto ei viestinyt näytöksen aikaan esimerkiksi palkintojen voittajista lainkaan verkossa tai somekanavissaan.

Jos Aalto-yliopisto haluaa jatkossa pitää kiinni merkittävän muotikoulun maineestaan, taideopetukseen soisi satsattavan leikkaamisen sijaan.

Lue lisää: Suomen tärkein muotitapahtuma teki paluun välivuoden jälkeen – Kansainvälisesti arvostettu Aalto-yliopiston Näytös 21 lunasti odotukset myös videolla

Senni Mellinin mallistosta

Triin Tintin mallistosta

Ellen Rajalan mallistosta

Julia Strandmanin mallistosta

Antti Huttusen mallistosta

Hanna-Lotta Hanhelan voittajamallistosta

Oikaisu 3.6. kello 14.59: Jutussa puhuttiin virheellisesti Ralf Simonsista. Oikea nimi on Raf Simons.

Juttua muokattu 3.6. kello 17.12: Täsmennetty, että opettajat auttavat opiskelijoita materiaalien hankinnassa ja vain julkistustilaisuuden järjestäminen on yksin opiskelijoiden vastuulla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat