Tuomas Pekkarinen tutkii yhteiskunnallisten ratkaisujen vaikutuksia – jotta tulevat päätökset olisivat kestävällä pohjalla

Tutkijan mukaan parempi mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole alentanut yhteiskunnan tehokkuutta.

Professori Tuomas Pekkarinen on toiminut tutkijana monessa maassa, nykyään työpaikka ja koti on Helsingin Töölössä.

18.6. 2:00

Taloustiedettä on perinteisesti pidetty sangen eksaktina tieteenä – on luotettavia tilastoja, komeita graafisia käyriä, numeroa numeron perään.

Taloustieteilijä Tuomas Pekkarinen kuitenkin varoittelee luottamasta käsitykseen liikaa. Yhteiskunnan ja talouden maastot ovat niin kovin kartoittamattomia, liikkuvaisia ja monitulkintaisia.

”Erona luonnontieteisiin emme voi järjestää laboratoriokokeita, joissa muuttujia vaihdeltaisiin yhtä kerrallaan. Yhteiskunnassa tarjoutuu vain harvoin koetilanteita, joissa olisi selkeät testi- ja vertailuryhmät”, Pekkarinen selvittää.

Hän toimii tutkimusprofessorina Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:ssa.

”Taannoinen perustulokokeilu loi yhden otollisen tutkimuslinjan. Samankaltainen esimerkki on peruskoulun pohjoisesta etelään edennyt toteutus 1970-luvulla, mikä luonnostaan synnytti erinomaisia alueellisia vertailuaineistoja.”

Pekkarinen harjoittaa ”työn taloustiedettä”.

Menetelmällisesti hän hyödyntää mahdollisimman yksilöllisiä mikroaineistoja, mutta luotaa tutkimuksissaan yhteiskunnan hyvinkin suuria kysymyksiä ja kehityskulkuja. Hänen artikkeleitaan on luettu maailman kovatasoisimmista tutkimusjulkaisuista.

Esimerkkejä tutkimusasetelmista: Miten tulonjakauman muutokset vaikuttavat hyvinvointiin? Tai koulutuspoliittiset ratkaisut tasa-arvoon?

”Vaikutusten tutkiminen on tärkeintä, ja samalla se on vaikeinta”, hän tiivistää.

”Jos ja kun tähdätään yhteiskuntaa hyödyttäviin tutkimuksiin, on löydettävä ja eriteltävä ilmiöiden syitä – ja ennen kaikkea muutettavissa olevia syitä.”

Pekkarinen on laajasti tutkinut peruskoulun tuomia muutoksia ja seurauksia. Koulu-uudistuksen voimaantulosta on vierähtänyt jo puolen vuosisadan verran – mutta miten peruskoulu on vaikuttanut suomalaisiin?

”Varmuudella voimme sanoa, että sosiaalinen liikkuvuus on kasvanut ja että vanhempien tulotaso ei enää ohjaa nuorten tulevaisuutta yhtä tiukasti kuin ennen uudistusta. Eikä parempi mahdollisuuksien tasa-arvo ole liioin alentanut yhteiskunnan tehokkuutta.”

Asevelvollisten testitulokset osoittavat erojen tiedollisessa tasossa ja myös sosiaalisissa taidoissa tasoittuneen selvästi, Pekkarinen lisää.

Tutkijana Pekkarinen odottaa innostuneesti, miten nykyhallituksen toteuttama oppivelvollisuuden pidennys on aikanaan heijastuva uusien ikäpolvien valmiuksissa.

Vastikään Pekkarinen on selvittänyt yliopistojen sisäänpääsyväyliä: pääsykokeet vai todistusvalinnat? ”Molemmat”, hän sanoo. ”Opetusministeriön tavoite on 50–50.”

Todistusvalintoja on painotettu aiempaa enemmän, koska on haluttu avata lisää mahdollisuuksia lukiossa hyvin menestyneille. ”Mutta kyllä pääsykoekaista pysyy yhä avoimena sekin.”

Suomessa ongelmana on ollut se, että pääsy kolmannen asteen koulutukseen – yliopistoihin ja korkeakouluihin – on vienyt tarpeettoman kauan. Näitä hukkavuosia koetetaan karsia, ja siksi nykyään on mahdollista hakea kuuteenkin paikkaan samana vuonna.

Tuomas Pekkarinen tykkää työstään VATT:ssa. ”Tavoite on riippumattomasti tutkia hallitusten politiikan vaikutuksia, samalla siis tarjota faktatietoa tulevien poliittisten arvovalintojen pohjaksi.”

”Pidän sitä arvokkaana päämääränä.”

Kuka?

Tuomas Pekkarinen

  • Syntyi 1972 Espoossa.

  • Ylioppilas 1992, Töölön yhteiskoulu. Valtiotieteen maisteri 1997, Helsingin yliopisto. Ph.D in Economics 2003, European University Institute (Firenze).

  • Taloustieteen tutkija 2003 alkaen Helsingin, Oxfordin, Uppsalan ja Bostonin yliopistossa, London School of Economicsissa, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:ssa.

  • VATT:n tutkimusprofessori 2017 alkaen.

  • Tiedejulkaisuja ja -artikkeleita kymmenittäin.

  • Taloustieteellisen yhdistyksen pj. 2014–2015.

  • Asuu Helsingissä, naimisissa, kolme lasta.

  • Täyttää tiistaina 21. kesäkuuta 50 vuotta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat