Taneli Mäkelä esittää ”Suomen Hitleriksi” kaavaillun Vihtori Kosolan roolin uudessa oopperassa – ”Heti rajan takana tällainen meininki jatkuu edelleen”

Jukka Linkolan ja Tuomas Parkkisen ooppera Hiljaiset perivät maan saa vihdoin kantaesityksensä pandemiaviivästysten jälkeen.

Lakeuksilla tapahtuu jälleen kauheita, kun Taneli Mäkelästä tulee Vihtori Kosola.

9.6. 9:03 | Päivitetty 9.6. 17:46

Tässä on nyt jotain tuttua. Olemme saamassa oopperan Lapuan liikkeestä ja punapaitoja vihaavan Vihtori Kosolan roolin tekee tunnettu näyttelijä.

Kyseessä ei kuitenkaan ole Arvo Salon kirjoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä Lapualaisooppera vuodelta 1966 eikä Kosolana remua nuori Vesa-Matti Loiri.

Torstaina kantaesityksensä Ilmajoen musiikkijuhlilla saa Tuomas Parkkisen kirjoittama ja Jukka Linkolan säveltämä ooppera Hiljaiset perivät maan, ja Kosolan roolin vetää Taneli Mäkelä.

Taneli Mäkelällä oli kokemusta Jukka Linkolan sävelkielen laulamisesta jo Kallion kimallus -musikaalissa.

Mäkelä tunnetaan pitkän näyttelijäuran lisäksi myös levyttäneenä laulajana ja joistakin musikaalirooleista, joista yksi oli Jukka Linkolan musikaalissa Kallion kimallus. Se pyöri Helsingin kaupunginteatterin jälkeen Linnanmäelläkin.

”Jukan säveltämä musiikki on järjettömän hienoa. Se oli yksi syy, miksi innostuin tarjouksesta tehdä rooli oopperassa. En tiedä miten olisin reagoinut, jos en olisi tuntenut säveltäjää.”

Ensin hänelle sanottiin, että kyseessä on puherooli, jossa saa vähän laulaakin. Mutta Linkola tunsi Mäkelän taidot ja tiesi, että laulettavaa voi antaa enemmänkin Ilmajoen ulkoilmanäyttämöllä, jossa laulajien ääni vahvistetaan joka tapauksessa.

”Valmistautuminen on ollut hyvin musiikkipainotteista, mikä oli iloinen yllätys. Jukka tiesi, miten minulle voi säveltää. Ja samalla rooliini kuuluu muutamia herkullisia puheosuuksia.”

Vihtori Kosola (1884–1936) oli Maalaisliitosta erotettu oikeistoradikaali, joka uskoi oman käden oikeuteen kommunisteja vastaan, nousi Lapuan liikkeen johtajaksi, menetti suuren osan kannatuksestaan presidentti Ståhlbergin kyydityksen sekä Mäntsälän kapinan myötä ja päätyi IKL:n alkoholiongelmaiseksi johtajaksi.

Kosola kuoli kuoli keuhkokuumeeseen 52-vuotiaana joulukuussa 1936. Hänet muistetaan myös vääräleukaisesta murrehokemasta Adolf Hitlerin valtakauden alkuvuosilta: ”heil Hitler, meil Kosola”.

Vihtori Kosola ja Kurt Wallenius Mäntsälän sekavan kapinayrityksen aikoihin vuonna 1932.

Miten Taneli Mäkelä tällaista hahmoa lähestyy?

”Jotain hänestä tiesin ja jotain opin lisää, mutta lopulta roolihenkilö on kirjoittajan näkemys. Teen Tuomas Parkkisen kirjoittamaa Kosolaa, joka voi olla vakuuttava puhuja kansankiihottajana, mutta pohjimmiltaan hyvin ristiriitainen hahmo.”

Näyttelijän mukaan oopperan Kosola on ”tosikko ja hurmaantunut saamastaan ihailusta”.

”Samalla hän on pikkuisen reppana ja juonittelevan Minna Craucherin vietävissä. Hän uskoo omaan aatteeseensa, mutta on kehujen ja asemansa sokaisema.”

Taneli Mäkelä Vihtori Kosolana Ilmajoen musiikkijuhlien mainoskuvassa.

Vallankumouksellisia kommunisteja vastustivat sosiaalidemokraatit ja kaikki keskusta- ja oikeistopuolueet, mutta oman käden oikeutta korosti erityisen jyrkästi Lapuan liike, jonka väkivalta ei kohdistunut vain kommunisteihin.

”Onhan se hurjaa, että sellaista on tapahtunut Suomen lähihistoriassa”, Mäkelä sanoo.

”Nytkin poliittiset suuntaukset taistelevat, mutta silloin ihmisen fyysiseen koskemattomuuteen puututtiin väkivaltaisella tavalla. Kun miettii, mitä maailmalla tapahtuu, niin heti rajan takana tällainen meininki jatkuu edelleen.

Parkkisen tekstissä on paljon hauskaa riimittelyä ja kansanoopperameininkiä, mutta Mäkelä löytää siitä myös vakavan ytimen.

”Ehkä oopperan tärkein viesti on ihmisarvojen, yksilönvapauden ja lähimmäisen kunnioitus.”

Kerrotaanpa Mäkelän näkemys myös oopperan libretistille ja ohjaajalle Tuomas Parkkiselle. Onko Mäkelä sisäistänyt kirjoittajan käsityksen Vihtori Kosolasta?

”Ehdottomasti. Olen pitkän linjan Taneli Mäkelä -fani, ja silti hän ylitti odotukset. Hän on hurjan viisas näyttelijä ja ymmärtää rytmin, dramaturgian ja rauhallisuudenkin päälle. Pienin keinoin syntyy kokonainen ihminen.”

Kyseessä ei ole ooppera vain Kosolasta vaan lapualaisesta yhteisöstä, jossa riittää aatekirjoa ja erilaisia suhtautumisia väkivaltaan.

”Pääteemoihin sisältyy vastapuolen argumenttien kuunteleminen silloinkin, kun on eri mieltä. Ja väkivallan vastustaminen.”

Libretossa näyttää olevan muutakin tuttua. HS penkoi arkistoista vuonna 2014 esiin ”punaisen Finlandian” eli juuri sen Mannerheim-vastaisen tekstin, jota esitettiin, kun Kosolan miehet käynnistivät käsirysyn riisuakseen esiintyjien punapaitoja.

”Se Hesarin juttu auttoi ymmärtämään, mikä Kosolaa ja hänen miehiään kuohutti, ja otin alkuperäisen esityksen tekstistä muutamia rivejä”, Parkkinen kertoo.

HS pyysi vuonna 2014 Ylioppilasteatterin esittämään silloin löydetyn alkuperäisen ”punaisen Finlandian”. Torstai-illan kantaesityksen jälkeen selviää tarkemmin, miten Parkkinen ja Linkola inspiroituivat sen riveistä.

Parkkinen kertoo, että uudessa oopperassa hyödynnetään myös esimerkiksi Kosolan puhetta Senaatintorilla Talonpoikaismarssin juhlatilaisuudessa ja aikakauden repivää eduskuntakeskustelua.

Säveltäjä Jukka Linkola sanoo, että moniaineksiseen sävellykseen oli helppo säveltää oopperamaisia kohtia oopperalaulajille ja toisenlaista laulettavaa Taneli Mäkelälle.

”Ne kohdat lauletaan Tanelin tapaan. Hän tekee hienon roolin Vihtori Kosolana.”

Juonikin antaa mahdollisuuksia monenlaiseen musiikkiin.

”Heti prologin jälkeen ensimmäiset 25 minuuttia tapahtuvat Työväentalon tanssiaisissa, joten tietysti mukana on tanssimusiikkia. Jos joku olisi 50 vuotta sitten sanonut, että tulen säveltämään valssin, humpan, jenkan ja calypson oopperaan, niin en olisi uskonut, mutta tähän ne sopivat.”

Linkola osaa tunnetusti jazzin, klassisen musiikin ja viihteenkin. Varhaisia vaikuttajia olivat niin Igor Stravinsky kuin Frank Zappa.

”En ajatellut tehdä ooppera-oopperaa, vaan enemmänkin laulunäytelmän, jossa lauletaan myös oopperamaisesti ja jossa on aarioita. Diggailin hyvin varhain myös Kurt Weillin ja Bertolt Brechtin yhteistyöoopperoita, ja se taisi tällä kertaa vaikuttaa”, Linkola arvioi.

Hiljaiset perivät maan esitetään kymmenen kertaa Ilmajoen musiikkijuhlilla 9. kesäkuuta alkaen. Lisätietoja: musiikkijuhlat.fi

9. kesäkuuta klo 17.45. lisätty verkkoversioon ”punaisen Finlandian” videoesitys vuodelta 2014.

Oikaisu 10.6. kello 11.00: Toisin kuin jutussa alun perin kirjoitettiin, Vihtori Kosolaa ei erotettu keskustapuolueesta vaan sen edeltäjästä Maalaisliitosta.

Lue lisää: HS löysi unohdetun punaisen "Finlandian" – tältä se kuulostaa

Lue lisää: Lapuan liikkeestä tehdään ooppera Ilmajoelle – ”kun pyykki on pantu Etelä-Pohjanmaalla, niin siellä se myös pestään”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat