Kotimainen dokumenttielokuva seuraa, miten Suomessa lapsesta asti asunut Mustafe Hassan lähtee Somalimaahan ja yrittää avata sukunsa maille kaivoksen

Inka Achtén ohjaaman Kultaisen maan ytimessä on kulttuurien yhteentörmäys. Aikoinaan sisällissodan jälkiselvittelyjä Suomeen paennut Mustafe Hassan kokee olevansa nelikymppisenä sosionomina paljon enemmän suomalainen kuin somalialainen.

Vantaalainen, Suomeen kaksitoistavuotiaana muuttanut Mustafe Hassan lähtee perustamaan sukunsa maille Somalimaahan kaivosta. Dokumenttielokuvassa Kultainen maa kerrotaan yrityksen varhaisista vaiheista.

7.6. 2:00

Dokumenttielokuvan ensimmäisillä minuuteilla vantaalaisessa asunnossa yritetään pakata matkalaukkuun verkkosäkillinen suomalaisia koivuklapeja, mutta paras tapa on hakusessa.

”Enkö voisi laittaa vain päälle”, kysyy puita punnitseva mies sivusta seuraavalta naiselta, jolla onkin parempi ehdotus: ”Kääri ne vaatteisiin”.

Ja niin mies tekee, käärii yksitellen.

Silti herää kysymys, että eikö tämän nelilapsisen suomalaisperheen kannattaisi lennättää matkakohteeseensa kuuden tuhannen kilometrin taakse jotain hyödyllisempää, jotain enemmän suomalaista? Kuten vaikka kaipaamaansa suklaata ja ruisleipää.

Mutta aikaa myöten dokumentista Kultainen maa (2022) selviää, että nuotioon tarkoitetuilla klapeilla on uudessa ympäristössä ennen kaikkea vertauskuvallista, tunteisiinkin liittyvää arvoa. Polttopuut ovat määränpäässä Afrikan sarven Somalimaassa lämmin muistuma siitä metsien Suomesta, johon dokumentissa palataan vielä useammalla tasolla.

Inka Achtén ohjaaman Kultaisen maan (2022) ytimessä on kulttuurien yhteentörmäys, ja juuri tästä ei niin tavanomaisesta kulmasta. Kaksitoistavuotiaana sisarustensa kanssa sisällissodan jälkiselvittelyjä Suomeen paennut Mustafe Hassan kokee olevansa nelikymppisenä sosionomina paljon enemmän suomalainen kuin somalialainen. Puhumattakaan hänen ja vaimonsa Najah Hassan Mahamedin neljästä lapsesta.

Miksi sitten muuttaa Suomesta Somalimaahan, sen pääkaupunki Hargeisaan? Miksi jättää työt ja ystävät, miksi repäistä herkässä iässä olevat lapset juuriltaan?

Puolitoistatuntisessa Kultaisessa maassa vihjataan pitkin matkaa ulkopuolisuuden tunteeseen ja suomalaisten rasismiin, mutta lähdön syy on käytännöllisempi. Eno oli kertonut Mustafe Hassanille, että kiinalainen kaivosyhtiö haluaisi ostaa suvun hallussa olevat maat puolella miljoonalla dollarilla kaivaakseen muun muassa kultaa ja arvokkaita teollisuusmineraaleja.

Mutta Hassan ei tartu tarjoukseen, sillä maan arvo on moninkertainen. Hän yrittää selvittää, voisiko aloittaa kaivostoiminnan itse – ja niin, että siitä olisi yhteisöllistä, yhteiskunnallistakin hyötyä.

Mustafe Hassanin vaimo, lastentarhanopettaja Najah Hassan Mahamed perustaa Somalimaan pääkaupunkiin Hargeisaan suomalaistyylisen päiväkodin. Tässä dokumentin Kultainen maa kohtauksessa hän tosin kuuntelee Jasmin-tytärtään, jolla on ongelmia paikallisessa koulussa.

Kultaisessa maassa seurataan sekä näitä pyrkimyksiä että lapsiperheen asettumista Somalimaahan. Suomen tavoin siellä on vastassa menneen maailman asenteita, kuten selviää muun muassa sukulaisten keskeisissä keskusteluissa. Siis onko niin kauheaa, jos mies vaihtaa vaipan?

Pitkän ajan kuluessa kuvatun ja loppua kohti tiivistyvän Kultaisen maan voima onkin erilaisissa ajattelua sytyttävissä yksityiskohdissa. Kuten niissä klapeissa, joilla on pieni rooli myös perheen ensimmäisellä lomamatkalla Suomessa, kesämökillä metsälammen rannalla.

Kultainen maa, TV1 klo 21.15 ja Yle Areena.

Lue lisää: Suomalaistunut Mustafe Hassan hyväksyi kulttuurierot palatessaan Somalimaahan, mutta lasten kuritus koulussa oli jo liikaa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat