Radiodraaman tuotanto romahti vähin äänin

Vielä 1990 luvulla Radioteatteri tuotti jopa 80 uutta kuunnelmaa vuodessa, ja niitä esitettiin kaikilla Ylen valtakunnallisilla radiokanavilla. Radiodraaman väheneminen ei koske pelkästään kuunnelmia.

8.6. 2:00 | Päivitetty 8.6. 6:32

Kyllä se on vähentynyt perkeleesti. Elin aika toisenlaisessa ajassa.”

Soitin Pekka Kyrölle, joka johti Ylen Radioteatteria vuosina 1990–2008. Hän kiteytti osuviksi lauseiksi havaintoni suomalaisen radiodraaman tuotannosta. Väheneminen ei koske pelkästään kuunnelmia, vaan myös muuta draamallista audiosisältöä: dokumenttia ja radiofeaturea.

Viime vuosina radioteosten tuotannossa on tapahtunut suoranainen romahdus. Se on viety läpi vaivihkaa ja vähin äänin.

Vielä 1990 luvulla Radioteatteri tuotti jopa 80 uutta kuunnelmaa vuodessa, ja niitä esitettiin kaikilla Ylen valtakunnallisilla radiokanavilla, Ylen Ykkösessä, Radio Suomessa ja Radiomafiassa.

Vuosituhannen vaihteen hurjina vuosina radion dokumenttiryhmä tuotti jopa 40 uutta radiodokumenttia vuodessa, ja Radioateljee saman verran pitkiä featureteoksia siihen päälle. Dokumentarismikin on kelvannut viime vuosiin asti kaikille Ylen radiokanaville.

Kyse ei ollut mistään massatuotannosta, vaan Suomeen tipahteli tasaisesti kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia.

Verrattuna noihin lukuihin nykyiset tuotannot ovat lohduttomia. Radioteatterilta valmistuu tänä vuonna 22 kuunnelmaa ja draamasarjaa. Dokumenttiryhmä tuottaa noin 12 ohjelmaa, samoin Radiogalleria.

Vielä muutama vuosi sitten tuotantomäärät olivat pari-kolminkertaisia tähän verrattuna. Erikoista on, että tuotantojen budjetteja ei ole leikattu samassa suhteessa, vaan samalla rahalla saadaan aiempaa vähemmän sisältöä.

Audiodraamatarjonta on rajautunut Yle Radio 1:een ja Yle Areenaan. YleX:stä ja Radio Suomesta se on kadonnut lukuunottamatta Radio Suomen suosittua kesämusikaalia.

Myös Yle Radio 1:ssä draama on ajettu marginaaliin. Radioteatteri menetti paraatipaikkansa sunnuntain iltapäivässä, kun lähetysaika siirrettiin iltaan. Vielä muutama vuosi sitten niin kuunnelmille, dokumenteille, featurelle kuin äänitaiteellekin oli omat viikoittaiset ohjelmapaikkansa. Nyt sekä Radiogalleria, että Ääniversumi on yhdistetty Radioteatterin ohjelmapaikkaan.

Viime vuosina Radio 1 on selkiyttänyt ohjelmakarttaansa niin, että samantyyppisiä sisältöjä kuullaan joka päivä samoihin aikoihin. Uudistus sotii tätä periaatetta vastaan. Nyt kuuntelija ei voi enää luottaa, että kuunnelma tulee joka viikko tietyllä kellonlyömällä.

Kuunnelmia on tehty Yleisradiossa koko sen 96-vuotisen historian ajan. Koskaan sotien jälkeen tuotantoja ei ole ollut näin vähän. Dokumentin ja featuren tuotannossa on pitkä katkos 1970-luvulla, mutta sen jälkeen niidenkään määrät eivät ole olleet koskaan näin pieniä.

Viime vuosikymmeninä esimerkiksi Japanissa, Australiassa ja Kanadassa on nähty, että menestyväkin radiodraaman tuotanto voidaan ajaa alas. Toivottavasti Yle ei ole samalla tiellä. Kuunnelmat ja audiodokumentarismi ovat julkisen palvelun ydinsisältöä, sillä kukaan muu ei tee niitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat