Seuraavan hallituksen pitäisi nostaa kulttuuribudjetti prosenttiin, ehdottaa OKM:n työryhmä – nykyinen hallitus leikkaa ensi vuonna 4,6 miljoonaa euroa kulttuuribudjetista

Tulevaisuusryhmä ehdottaa myös yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista tieteestä taiteeseen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen vastaanotti valtiosihteeri Tuomo Puumalan johtaman tulevaisuustyöryhmän raportin kulttuurien tukien kasvattamisesta tiistaina.

14.6. 12:14 | Päivitetty 14.6. 15:16

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tulevaisuustyöryhmä ehdottaa seuraavaan hallitusohjelmaan kulttuuribudjetin nostamista prosenttiin valtion kokonaisbudjetista, kun nyt ollaan laskentatavasta riippuen noin 0,8 prosentissa.

Käytännössä se tarkoittaisi, että kulttuurialan valtionrahoitusta nostettaisiin joka vuosi 30 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027.

Näiltä osin ehdotus noudattelee kulttuurialan pitkäaikaista Kulttuuribudjetti prosenttiin -kampanjaa.

Lisätuen kohdentamisesta työryhmä esittää useita alustavia ideoita, mutta toivoo, että tarkempi jyvittäminen tehdään kulttuuripoliittisessa selonteossa, jonka seuraava hallitus toisi eduskunnalle.

Freelancerien asemaa halutaan myös parantaa, mikä on tuttu tavoite myös nykyisen ja aikaisempien hallitusten puheissa.

Sen sijaan harvemmin tällä tasolla esitettyä on yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeus, joka laajennettaisiin tieteestä taiteeseen.

Tämä puolestaan toteuttaisi säätiöiden pitkäaikaisen toiveen.

Samalla Verohallinnon nimeämää lahjoitusten saajien listaa laajennettaisiin kattamaan kaikki vakiintuneet ja taiteellisesti korkeatasoista toimintaa harjoittavat yhteisöt.

Ehdotukset sisältyvät Kulttuurin aika on nyt ja aina -selvitykseen. Sen koonnutta työryhmää johti opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Tuomo Puumala, joka esitteli tiistaina aamupäivällä selvityksen lehdistölle ja nykyiselle tiede- ja kulttuuriministerille Petri Honkoselle.

Työryhmä muistuttaa, että yritystukien tavoin myös luovan alan kasvupotentiaali voi tuottaa enemmän tuloja kuin mitä kulttuuritukiin menee.

”Esimerkiksi elokuva-alalle annettu tuotantotuki tuottaa enimmillään yhteiskunnalle kaksinkertaisen euromääräisen hyödyn. Kulttuurialaan panostamalla Suomi voi vaurastua”, työryhmä katsoo.

Kunnat panostavat nykyisin budjetistaan vajaa kaksi prosenttia kulttuuriin, kun valtio jää siis alle prosenttiin.

Uusi esitys antaisi kunnille hieman lisäapua ehdottamalla, että valtio osoittaa kuntien kulttuuritoiminnan tueksi ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ”kulttuuriosallistumisen tasa-arvorahaa”, joka olisi 7,5 miljoonaa euroa vuodesta 2024 lähtien.

Ministeri Petri Honkosen mukaan selvityksen ”lähtökohdat ovat oikeat”.

”Nyt tarvitaan lausuntokierros, jossa kaikki kulttuurin eri alojen edustajat pääsevät lausumaan näkemyksensä tästä ehdotuksesta”, ministeri sanoi.

Prosessi jatkuu tutunoloisesti myös siltä osin, että perustetaan työryhmä pohtimaan tämän työryhmän esitystä.

”Haluan myös elinkeinonäkökulman vahvemmin mukaan kulttuurityöhön”, ministeri lisäsi.

”Tulen asettamaan työryhmän yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.”

Avaus on sinänsä kiinnostava, sillä työ- ja elinkeinoministeriön budjetissa on aivan toisenlaiset voimavarat kuin kulttuuribudjetissa.

”Tämä oli yllätys ja nyt vaikuttaa siltä, että ministeri Honkonen yhdessä elinkeinoministeri Mika Lintilän kanssa yrittää uutta talous- ja työllisyysvaikutuksia sisältävää avausta vielä vielä tällä hallituskaudella”, taiteen ja kulttuurin edunvalvontaa tekevän Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen kommentoi HS:lle.

”Kun kerrankin on kulttuuriministeri ja elinkeinoministeri samasta puolueesta, se on mahdollisuus ylittää palomuuria ministeriöiden välillä.”

Nykyhallitus on kuitenkin päättänyt, että veikkausvoittovarojen kompensointia ei enää toteuteta aivan täysmääräisesti. Kulttuuribudjetin osalta leikkaus on ensi vuonna noin 4,6 miljoonaa euroa, Tuomo Puumala vastasi tiedotustilaisuudessa HS:n kysymykseen.

Tämä näyttäisi vain syventävän kulttuurialan ahdinkoa.

”En sulje pois uusia tukitoimenpiteitä tämän hallituskauden aikana”, ministeri Honkonen kommentoi.

Suuret ratkaisut jäävät kuitenkin väistämättä seuraavalle hallituskaudelle.

”Useimmat ehdotukset ovat hallitusohjelman tasoisia ja nyt on kymmenen kuukautta vaaleihin. Isoja lakihankkeita ei enää ehditä valmistella ja toteuttaa tällä hallituskaudella. Tämä koskee esimerkiksi lainsäädäntöä freelancereiden suhteen”, ministeri Honkonen sanoi.

Seuraavan hallituksen kokoonpanosta ei luonnollisestikaan ole mitään käsitystä. Eikä siitä, miten realistisia toiveet kulttuuribudjetin nostamisesta ovat.

”Tämähän ei ole vain opetus- ja kulttuuriministeriön asia. Kilpailu todennäköisesti niukkenevista resursseista on haastava”, ministeri sanoi.

Koko selvityksen voi lukea tämän linkin takaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat